Kirjoittajan arkistot:petrika

Keltainen kirjasto #135: Älä unohda, Darie

Zaharia Stancun romaani Älä unohda, Darie on minulle vaikea tapaus. Se kuvaa Darie-pojan elämää lapsuudesta nuoruusikään Romaniassa 1900-luvun alussa. Mutta samalla se kuvaa myös Romanian ja koko Euroopan tapahtumia niin, että Darie jää välillä pitkäksi aikaa varjoon. Kerronta ei sinänsä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ted Chiang: Exhalation

Luin vuosikausia sitten Ted Chiangin ensimmäisen novellikokoelman Stories of your life and others. Olen muistellut sitä mestarillisena kirjana ja hengästyttävänä lukukokemuksena. Huomattuni kirjakaupan hyllyssä aivan tuoreen Exhalation-kokoelman oli selvää, että se lähtisi mukaani. Olin innoissani. Pian kuitenkin olin myös huolissani: … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #133: Tuhannen härän vuori

Yashar Kemalin romaani Tuhannen härän vuori ei ole satu samalla tavalla kuin Ararat-vuoren legenda tuntui olevan. Se ei myöskään ole tarina tarinasta ihan niin kuin Memedin tarinan jatko. Tuhannen härän vuori on tarina vähän eri tavalla – se on tarina … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #132: Ehkä jossain muualla

Romaani Ehkä jossain muualla on Amos Ozin debyytti Keltaisessa kirjastossa, ja ilmeisesti hänen esikoisromaaninsa muutenkin. Teoksen tarina ei oikein hahmotu – ainakaan alusta loppuun. Missä määrin se on tarina kibbutsilta, missä määrin kibbutsista, ja missä määrin juuri muutamasta kibbutsin ihmisestä? … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ilon ja surun kirjastojen vuosi 2019 – ja siitä eteenpäin

Näyttää siltä, että jokin asiat vakiintuvat blogissa. Aiheiden rytmityksen suhteen kahden Keltaisen kirjaston ja yhden muun aiheen merkinnän vuorottelu vaikuttaa toimivalta – ainakin kirjoittajan näkökulmasta. Jos viime vuonna Leavings-tarinoiden sarja oli yleisin muiden merkintöjen aihe, vuonna 2019 se on ollut … Lue loppuun

Kategoriat: ilmoitukset | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #131: Laittomuuden kausi

Wole Soyinkan Laittomuuden kausi -romaania lukiessa tein huomion: kirjoittaja lienee toinen Keltaisen kirjaston ensimmäisten 131 osan kirjailijoista, joka on yhä elossa. Toinen on Ayi Kwei Armah – afrikkalaistaustaisia hänkin. Näin oli siis tilanne tätä merkintää kirjoittaessa lokakuussa 2019. Soyinka oli … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #130: Humboldtin lahja

Edellisen Keltaisessa kirjastossa ilmestyneen Saul Bellowin teoksen eli Augie Marchin kiemuroiden merkinnässä kirjoitin, kuinka sen lukemisen päämäärä on lähinnä joutua viimeiselle sivulle ja että se tekee siitä aidomman tuntuisen. Periaatteessa saman pitäisi päteä myös Humboldtin lahjaan, mutta jostakin syystä näennäinen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kahdestoista runo: Lemminkäinen on Joukahaista kovempi jätkä

Lemminkäinen viipy kalareissulla odottamattoman pitkään ja Kyllikki päätti käydä lasillisella tyttöjen kanssa – tai mitä ”kassapäien karkelot” sitten tarkoittaakaan. Kun Lemminkäinen saa kuulla, että Kyllikki vastoin valaansa kävikin kylillä, hän alkaa heti valmistella oman valansa rikkomista ja koota tappelukamppeitaan. Lemminkäisen … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #129: Ragtime

Joskus kuvitteellinen tarina kietoutuu todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin niin, että tapahtumien fiktiivisyydestä huolimatta tarina kertoo jostakin perinpohjaisen todellisesta. Niin on E.L. Doctorowin Ragtime-romaanin tapauksessa. Jos oikein ymmärrän, varsin harva fiktiivinen hahmo saa tarinassa nimen. Tarinassa perhettä, joka ei ole oikein … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #128: Ararat-vuoren legenda

Luulin nimen perusteella, että Yashar Kemalin Ararat-vuoren legenda jatkaisi Hoikan Memedin tarinaa: olihan jo sen edellisessä osassa piirteitä siitä, että Memed oli muuttumassa ihmisestä taruksi. Tämä tarina ei kuitenkaan kerro Memedistä, mutta kerronnassa on jatkuva sadun sävy. Ararat-vuoren legenda alkaa … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti