Bändin tarinan ei tarvitse olla vain bändin tarina

Otin taannoin sattumalta luettavakseni SIG-yhtyeen – tai tarkemmin Matti Inkisen – tarinan summaavan Aku-Tuomas Mattilan kirjan Portaat purppurasumuun. Sen vuoksi kirjoitan Jaakko Teposta.

Yhtyeen tai artistin elämäkerta ei useinkaan ole vain tarina yhtyeestä tai artistista. Oikeastaan tarina ulottuu väistämättä keskushahmoaan kauemmaksi asettaessaan tätä taustalla etenevään historiaan. Ehkä jokin lähinnä kuvia sisältävä fanikirja välttää tämän.

Hyvän aikaa ennen kuin luin Mattilan SIG-historiikkia olin huomannut kirjaston musiikkiosastolla Antti Heikkisen kirjoittaman Jaakko Tepon elämäkerran. Suhteessani Jaakko Teppoon ja Matti Inkiseen on jotakin samaa: tiedän suurimmat hitit ja aavistan että molemmissa on niin lauluäänen kuin tekstienkin suhteen jotain persoonallista, mutta sen läheisempiä he eivät tuotansa kuin henkilönsä suhteen minulle ole.

Matti Inkisen ja Jaakko Tepon aktiivisajasta osa on päällekkäistä eli 1980-lukua. Minulle he kuitenkin edustavat lopulta eri aikoja – tai ainakin saman ajan eri maailmoja. Siksi onkin yllättävää huomata nyt, että kummankin debyyttialbumi ilmestyi vuonna 1980. Jaakko Teppo tuntuu – hataroissa mielikuvissani – katsovan menneisyyteen siinä missä SIG suuntasi tulevaan.

Historiikeissakin on ero. Siinä missä SIG-yhtyeen tarina tuli luettua puolikkaalla mielenkiinnolla kotona, ahmin Jaakko Tepon elämäkertaa hyvän tovin kirjastossa. Olin selaillut sitä vailla sen kummempia aikeita syventyä teokseen, mutta pian kävi selväksi, että tämä ei ole tarina vain Jaakko Teposta – tai että Jaakko Tepon tarina on myös tarina Suomen valtavasta muutoksesta. Se pakotti jatkamaan ja jatkamaan lukemista.

Samalla tavalla Matti Inkisen ja hänen yhtyeensä taustalle sijoittuu maamme suuri muutos: onhan 1990-luvun alku aika erilainen kuin 1970-luvun loppu. Jotenkin ympäröivän yhteiskunnan, maan ja maailman tarinakaari ei kuitenkaan hahmotu samalla tavalla kuin Jaakko Tepon elämäkerrassa. Yhtye, sen keulahahmo ja tuotanto jäävät jotenkin leijailemaan irralleen taustastaan. No, he tekivät melko romanttista popmusiikkia siinä missä Jaakko Teppo tarttui aikaansa. Jää kuitenkin tunne, että Inkisen tarinasta jää puuttumaan jotain, kun kerrotaan vain hänen tarinaansa.

Kategoria(t): elämäkerrat Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *