Keltainen kirjasto #130: Humboldtin lahja

Edellisen Keltaisessa kirjastossa ilmestyneen Saul Bellowin teoksen eli Augie Marchin kiemuroiden merkinnässä kirjoitin, kuinka sen lukemisen päämäärä on lähinnä joutua viimeiselle sivulle ja että se tekee siitä aidomman tuntuisen. Periaatteessa saman pitäisi päteä myös Humboldtin lahjaan, mutta jostakin syystä näennäinen päämäärättömyys lähinnä turhauttaa.

Humboldtin lahjan oli ilmeisesti alun perin tarkoitus olla novelli. Sellaisena se olisi saattanut olla parempi, sillä nyt tuntuu kuin siinä olisi selkeä tarina vastakohdista ja niiden jännitteistä, mutta se on hukattu loputtoman tuntuisiin joutilaan elämän harharetkiin. Jännite heikkenee.

Lopulta päähenkilön ystävä ja kilpakumppani, otsikon taiteilija Humboldt, pelastaa haudan takaa päähenkilön ainakin hetkeksi taloudelliselta tuholta, johon tämä oli itseään sekä aktiivisesti että välinpitämättömyttään ajanut. Tavallaan Humboldtin lahja voisi olla kertomus siitä, kuinka menneisyys saa ihmisen kiinni tavalla tai toisella – mutta nyt en ole varma, mistä tarina oikeastaan kertoo.

Kategoria(t): Keltainen kirjasto Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *