Keltainen kirjasto #151: Kaikkein pyhin

William Faulknerin Kaikkein pyhin on aika eleetön ja synkkä kertomus ihmisistä, joiden tekojen seurauksilla ei ole juuri tekemistä sen kanssa, mihin teoilla pyrittiin.

Se kuulostaa lohduttomalta: teet jotakin, mutta luultavasti se johtaa muuhun kuin haluamaasi. Miksi siis tehdä mitään? Osa tarinan henkilöistä päätyykin enemmän tai vähemmän luovuttamaan.

Lakimies Benbow yrittää pelastaa väärin perustein syytettyä Goodwinia murhatuomiolta. No, lopulta Goodwin mustana miehenä lynkataan. Oikea murhaaja, Popeye, tiedetään mutta koston pelossa häntä vastaan ei todistetan. Popeye raiskaa opiskelijatyttö Templen – mikä ei tietenkään ollut tytön ja hänen seuralaistensa matkan tarkoitus, mutta niin tai näin, Temple päätyy bordelliin seksiorjaksi.

Kaikkein pyhin on ainakin osin tarina siitä, kuinka hyvistä aikeista ei välttämättä seuraa hyviä asioita. Mutta tuskallista on se, että usein hyvät ihmiset joutuvat kokemaan tämän.

Saako lukija lopuksi tyydytyksen eli saako murhaaja ja raiskaaja Popeye ansionsa mukaan? Hänet vangitaan ja tuomitaan kuolemaan murhasta, jonka kanssa hänellä ei ole mitään tekemistä. Toteutuiko oikeus siis? No jaa…

Kategoria(t): Keltainen kirjasto Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *