Keltainen kirjasto #163: Sadekuningas

Matka voi olla tarinan osa useammalla tavalla. Matka voi esimerkiksi kuljettaa lukijan maisemiin, joita tämä ei muuten näkisi. Tällaisissa matkakertomuksissa miljöö voi olla pääroolissa, ja tarinan päähenkilö on lukijan sijaiskatselija. Päähenkilön kautta lukija kokee ymrpäistöä. Jotkut hyvin dokumentaristiset teokset käyttävät matkaa näin. Olisiko Afrikan vihreät kunnaat tällainen tarina?

Tarinassa matka voi myös olla kirjoittajan keino viedä päähenkilö matkalle itseensä ja kohti muutosta. Tällöin miljöö on vähemmän siinä, mitä päähenkilö näkee ja enemmän siinä, mitä tämä kokee. Päähenkilö ei ole sijaiskokija, vaan hänen kokemuksensa asettuu pikemminkin kontrastiin lukijan kokemuksen kanssa – tai vähintäänkin kontrastiin päähenkilön aikaisemman kokemisen tavan kanssa. J.G. Ballard on tällaisen sisäavaruusmatkailun mestari. Vaikka hänen tarinoidensa henkilöt matkaisivat henkensä edestä maailmanloppua tai luonnonmullistusta karkuun tai vaikkapa Eden-Olympian bisnespuistoon, on kyse kuitenkin matkasta omaan itseen.

Minusta varmasti kertoo jotakin se, että asetan taas Ernest Hemingwayn ja J.G. Ballardin vastakkain.

Sama perustarina – sama matka – voidaan myös kertoa matkana uuteen ympäristöön tai matkana kokemukseen. Näin on käsittääkseni tehty, kun sekä Daniel Defoe että Michel Tournier kirjoittivat Robinson Crusoesta. Jälkimmäinen viipyili enemmän Crusoen muuttuvassa sisäavaruudessa.

Saul Bellow’n Sadekuningas suuntaa aavistuksen enemmän päähenkilönsä Hendersonin kokemusmaailmaan tai sen puuttumiseen ja sitten muuttumiseen. Tarina alkaa näin:

Minkä takia minä oikeastaan tein sen Afrikan-matkan? Ei sitä helpolla selitetä. Kaikki meni yhä huonommin ja huonommin ja huonommin ja tuota pikaa koko juttu oli liian mutkikas.

(suom. Eila Pennanen)

Teos on sen jälkeen tuon matkan selittämistä. Tarina on osin koominen, osin vain kummallinen. Siinä koetetaan samaistua tiikeriin ja olla mukana todennäköisesti ei-historiallisissa vallanperimysjärjestelyissä ja puhutaan filosofiasta, lääketieteestä ja fysiikasta. Kahdella tarinassa keskeisellä heimolla, arneweilla ja warireilla, ei luultavasti tällaisina ole vastineita todellisessa Afrikassa.

Mutta tällaisessa tarinassa kaikki onkin – ja saa olla, jopa täytyy olla – olemassa päähenkilön sisäistä matkaa varten.

Kategoria(t): Keltainen kirjasto Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *