Keltainen kirjasto #31: Drina-joen silta

Minua ei liene koskaan kiinnostanut, mitä romaanin henkilöille tapahtuu sen jälkeen, kun teos on päättynyt – eihän heille tapahdu mitään, vaan he olivat olemassa tuota tarinaa varten. Jos he olivat kiinnostavia, he olivat sitä tuossa kertomuksessa eivätkä olisi välttämättä olleet sitä missään muussa.

On kuitenkin pakko myöntää, että Ivo Andrićin romaania Drina-joen silta lukiessa jännitin etenkin lopussa, kuinka sillalle käy. Kirjan päätyttyä menin jopa tarkastamaan Wikipediasta, mitä sille nykyään kuuluu! Uskallan kai myöntää hieman helpottuneeni, kun sain tietää sen edelleen olevan olemassa.

Ollakseen päähenkilö pitäisi sillan ensin olla henkilö, ja sitä se ei tässä pohjimmiltaan historiallisessa ja realistisessa 1500-luvulta ensimmäiseen maailmaansotaan ulottuvassa kertomuksessa ole. Aivan keskeinen elementti se kuitenkin on: sen pelkkä rakentaminen vaikuttaa kahden valtakunnan rajoilla olevaan yhteisöön ja asettaa yksittäiset ihmiset Euroopan ja Aasian historiallisiin myllerryksiin.

Vuosisatojen kuluessa rakentamisen aikaiset tapahtumat muuttuvat osaksi kansantarustoa ja lihaa ja verta olleet ihmiset myyttisiksi hahmoiksi. Silta pysyy paikallaan vallan ja sukupolvien vaihtuessa. Siksi sillan osittainen tuhoutuminen lopussa onkin yllättävän vaikuttavaa: eikö se ollutkaan ikuinen ja muuttumaton?

Romaanin lukeminen sai minut miettimään ajan kulumista. Nyt Drina-joen silta on ollut olemassa alle 500 vuotta. Se on lyhyt jakso ihmiskunnankin historiassa. Geologisiin ajanjaksoihin sitä on turha verrata. Viime vuosina uutisia seuratessa on valitettavasti käynyt mielessä, että kuinka nopeasti saadaankaan aikaan tuhoja, joiden korjaaminen voi viedä aikakausia.

Kategoria(t): Keltainen kirjasto Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *