Keltainen kirjasto #97: Odessalaisia

Tarinan päähenkilö on yleensä helposti osoitettavissa. Joskus tarina on kirjoitettu niin, että keskushahmo onkin jotain muuta – esimerkiksi silta. Novellikokoelmissa päähenkilöys riippuu tietenkin siitä, mikä on kokoelman kantava idea. Hiljattain lukemassani Faulknerin Karhussa kokoamisperuste oli hiukan epäselvä, eikä sillä ollutkaan koko niteen mitan kantavaa päähenkilöä. Isaak Babelin kokoelma Odessalaisia on luonteeltaan erilainen. Se on kirjoitettu kokonaisuudeksi ja sen keskeinen toimija on juutalaisgeton ihmisyhteisö.

Osa tarinoista on ainakin jossain määrin omaelämäkerrallisia. Silti nekin asettuvat kokonaisuudeksi yhteisön tarinaa, jota kehystää Venäjän vallankumous. Vaikka monessa tarinassa keskeinen toimija kieltämättä on rikollispäällikkö Benja Krik, hänen tekonsa ja tekemättömyytensä on hyvin kiinteästi suhteessa geton ihmisiin ja sukuihin.

Edellä esitetty voi tuntua itsestäänselvältä: Tietenkään yksikään ihminen ei elä yksin. Tietenkin olemme aina suhteissa toisiimme. On kuitenkin eri asia todeta tämä arkipäiväinen huomio kuin kirjoittaa se tarinassa todeksi. Yleensähän tarinoissa on joku, joka tavalla tai toisella on sankari – jota varten maailma on ikään kuin ja itse asiassa oikeastikin olemassa. Babelin novellien tarina on kirjoitettu toisin.

Kategoria(t): Keltainen kirjasto Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *