Leavings-tarinoita: Jouluksi mummolaan

Liekö ainoa Varasteleva joulupukki -albumilta (1990) radioissa soiva kappale ”Jossain on kai vielä joulu”? Se on varsin hämäävä edustaja, ja oikeastaan kolmas raita eli ”Oikein surullista joulua” tiivistää levyn linjan. Kaikissa lauluissa ei ole varsinaista tarinaa – ne ovat usein jouluisia tunnelmakuvauksia. Nyt tarkastelussa on ”Jouluksi mummolaan”. Se ei ole samalla tavalla kerroksellinen kuin monet muut aikaisemmin esitellyt sanoitukset ja Gösta Sundqvistin tekstit. Se on melko yksinkertainen ja julma tarina.

Otsikkona ”Jouluksi mummolaan” voisi virittää kuulijan mieleen sydämellisiä ja lämpimiä näkyjä vierailusta isovanhempien luokse. Vaikka itse olisi jäänyt sellaisesta paitsi, voi mielikuvia ammentaa populaarikulttuurista ja muusta yhteisestä tarinavarannosta.

Tekstin ensirivit vaihtavat tämän mallitarinan toiseen. Niillä todetaan joulukuusen kaatuneen ja kysytään pikku-Leenalta miksi tämä itkee komerossa – ja oikeastaan vastataan kysymykseen jatkamalla sitä ”piilossa vanhemmilta”. Kolme ensimmäistä säettä maalaavat riittävän tarkan kuvan, eivätkä jäljellä olevat puolitoista säkeistöä tuo siihen mitään olennaista uutta. Kun alkutilanne on kuvattu, ei ole mitään yllättävää siinä, että lahjasukset ovat katkenneet ja oksennukset rinnuksilla. Vanhempien pilalle juopottelema joulu on tarinana kaikille tuttu, vaikka sitäkään ei olisi koskaan itse kokenut.

Kertosäe viittaa vielä yhteen tarinaan, kun kotoaan paenneet lapset toivovat joulutähden loisteen johtavat heidät mummolaan. Matteuksen evankeliumissa Betlehemin tähti johti itämaan tietäjät Jeesus-lapsen luo. Samassa tarinassa tapahtui myös lasten joukkomurha. Yöllä jouluksi mummolaan tarpovien lasten kohtalo jää avoimeksi.

Kategoria(t): laululyriikka Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *