Leavings-tarinoita: Rin Tin Tin

Vaikka Leevi and the Leavings ei olisi julkaissut Häntä koipien välissä -albumin (1988) lisäksi mitään, sillä olisi hittejä enemmän kuin monella saman ajan suosikilla. Voisi luulla, että kaikkien tuntemat kappaleet olisivat tarinan avaamisen kannalta hankalia – kaikki kun tuntevat ne. Näin ei kuitenkaan aina ole. On totta, että monen suursuosikin tekstissä ei ole kummoista kerroksellisuutta. Yhtä totta on sekin, että vaikka teksti olisi hyvinkin kunnianhimoinen, lähinnä kertosäkeen melodia tekee hitin.

”Rin Tin Tin” -kappaleen teksti on merkillepantava, koska se vie edetessään mattoa itsensä alta. Se tavallaan mitätöi juuri sanottua, ja tässä tietyssä ennakkoon ja jälkikäteen tyhjäksi tekemisessä on myös kerrotun tarinan ydin. ”Rin Tin Tin” ja Lapinlahden Lintujen ”Se ei käy” kertovat samoista asioista mutta huumorin ja tragedian erilaisilla suhteellisilla osuuksilla.

Gösta Sundqvist aloittaa tekstinsä sen keskeisellä teemalla ja toistuvalla tekniikalla:

”jos etsit kadonnutta aikaa
jotain josta jouduit luopumaan
liian usein huomaat ei se totta ollutkaan”

Samanlainen väittämien ja niiden tyhjäksi tekeminen toistuu kerta kerran jälkeen: ”ne sanat jotka sanomatta jäivät / sanat joita ei kai ollutkaan”, ”vaikka tuskin muistan enää osoitettakaan” sekä ”ne levyt usein radiossa soivat / tai ne voivat olla muitakin”. Viimeisessä säkeistössä tämän kaikki murehtiminen ja empinen itsessään tehdään tyhjäksi, kun kertoja toteaa jo vuosia sitten joutuneensa naimisiin.

Ensimmäisen säkeistön jälkeen kuulija saattaa vielä uskoa, että kyseessä on traaginen suuren rakkauden ja menetettyjen mahdollisuuksien tarina. Toisen säkeistön jälkeen ajatus tästä alkaa hiipua – kertoja onkin jäänyt jumiin menneisyytensä. Vaikka kolmas säkeistö ei sinällään tuo tarinan mitään uutta, se kuitenkin alleviivaa kertoja toimijuuden puutetta.

Lopulta on hyvin vaikea uskoa, että tällä olikaan mitään ”kaikkea”, josta hän olisi halunnut rakastetulleen puhua – nykyiseen elämään ja ajautumiseen tyytymättömänä vain jälkikäteen tuntuu siltä, että olisi pitänyt olla. Näin myös yllä lainatut avaussäkeet asettuvat uuteen valoon.

Kategoria(t): laululyriikka Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *