Avainsana-arkisto: William Faulkner

Keltainen kirjasto #105: Kylä

Kun aloin lukea William Faulknerin romaania Kylä, minun täytyi tarkastaa olenko lukenut jo jotain siihen liittyvää. Olen melko varma, että aikaisempi kokoelma Karhu sisältää tarinan, josta Kylän tapahtumat jatkuvat. Kylä kertoo paitsi miljööstään niin myös Snopesin perheen ja suvun vaikutuksesta … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Ilon ja surun kirjastojen mennyt 2018 ja tuleva 2019

Vuoden 2017 lopussa pidin pienenä ihmeenä sitä, että blogi oli ilmestynyt alustaan lähtien säännöllisesti. Nyt täytyy onnistella itseään siitä, että myös toisena vuonna säännöllinen linja jatkui. Viimeinen Keltaista kirjastoa merkintä, jonka julkaisin vuonna 2018, oli William Faulknerin Ääni ja vimma … Lue loppuun

Kategoriat: ilmoitukset | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #97: Odessalaisia

Tarinan päähenkilö on yleensä helposti osoitettavissa. Joskus tarina on kirjoitettu niin, että keskushahmo onkin jotain muuta – esimerkiksi silta. Novellikokoelmissa päähenkilöys riippuu tietenkin siitä, mikä on kokoelman kantava idea. Hiljattain lukemassani Faulknerin Karhussa kokoamisperuste oli hiukan epäselvä, eikä sillä ollutkaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #94: Karhu ja muita novelleja

Jos ymmärsin oikein, Karhu ja muita novelleja on William Faulknerin tarinoiden kokoelma, jota ei Keltaisen kirjaston niteen kaltaisena tunneta kirjailijan alkukielisessä tuotannossa. Sen sijaan kokoelman niminovelli – tai oikeastaan pienoisromaani ”Karhu” on osa kokoelmaa Go Down, Moses, jota Faulkner itse … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #90: Ystävyyden talo

Tein kolme mietityttämään jäänyttä huomiota lukiessani John Steinbeckin romaania Ystävyyden talo. Järjestyksessä ne olivat seuraavat: Kylläpä Faulkner kirjoittaa maanläheisesti, suorastaan karkean yksinkertaisesti. En pidä näistä päähenkilöistä. Tässä ei taida olla mitään erityistä tarinan kaarta. Ensimmäinen huomio ei pohdituttanut sen jälkeen, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #85: Kun tein kuolemaa

Monet tarinat päättyvät kuolemaan tai alkavat sellaisesta. William Faulknerin Kun tein kuolemaa ottaa tarinansa käynnistäjäksi ainakin näennäisesti Addie Bundrenin kuoleman odottamisesta. Perheenpää Anse ainakin puheissaan uskoo vaimonsa vielä toipuvan, mutta yksi pojista veistää jo ruumisarkkua. Addien kuolema sysää sysää liikkeelle … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #82: Liekehtivä elokuu

William Faulknerin romaani Liekehtivä elokuu muistuttaa hiljattain lukemaani saman kirjoittajan Absalom, Absalom -teosta siinä, että lukuisten ihmisten kohtalot yli ajan ja paikan ovat kietoutuneet toisiinsa mutta niin, että tapahtumat vaativat tiettyä miljöötä. Vaikka tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle eli tarina on ajallisesti … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #78: Absalom, Absalom

Thomas Sutpenilla oli mielessään valmis elämäntarina: sen tuli olla nousujohteinen ja lopulta hän olisi menestyvällä maatilallaan aloittamansa dynastian patriarkka. Lukuisten käänteiden jälkeen lopputulema oli toinen. Tila on palanut ja Thomasin ainoa jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa on kehitysvammainen musta poika. Thomas … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #72: Rosvot

Välttelen kirjojen takakansia ja liepeiden tekstiä. Useimmiten lukemistaan romaaneista tietää jotain jo ennakkoon – kirjailijan, arvostelujen tai jo yleissivistyksen perusteella. Luin hiljattain William Faulknerin teoksen Rosvot, josta en tiennyt ennen lukemista kuin järjestysnumeron Keltaisessa kirjastossa. Kirjoittaja Faulkner on itselle yhä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #65: Ääni ja vimma

Kuka kertoo tarinaa, jos ei hyväksytä vastausta ”kirjailija”? Vastaushan on paitsi tylsä niin myös väärä, sillä lukijahan sitä kertoo itselleen. William Faulknerin romaani Ääni ja vimma nostattaa kysymyksiä eri kertojahenkilöistä, vaikka ei olekaan kerronnan oletuksia dekonstruoiva postmoderni romaani. Olen aikaisemmin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti