Kuukausittainen arkisto:elokuu 2023

Keltainen kirjasto #249: Matka Roomaan

Alberto Moravian romaani Matka Roomaan ei ole erityisesti matka Roomaan vaan päähenkilön sisäisiin konflikteihin, joihin lienee innoittanut psykoanalyyttinen ajattelu. Matka Roomaan ei oikeastaan toimi tarinana. Tapahtumissa on vain vähän järkeä eivätkä henkilöt ole uskottavia. Järjettömyyskään ei ole taitavan absurdia. Kertojahenkilö … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Yhdeksäsviidettä runo: Voitto tulee uhkailuilla eikä katkomalla päitä

Kalevalan 49. runo sisältää tosi paljon tapahtumia ja ympäristöjä, mutta suurin osa niistä ohitetaan kuin pikakelauksella. Se on varsin ymmärrettävää – kyseessä on teoksen viimeinen varsinaista tarinaa edistävä runo, ja se tarjoaa enää tosi vähän aidosti uutta. Ensin Ilmarinen takoo … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #248: Vihassa ja rakkaudessa

Mikä mahtaa olla Isaac Bashevis Singerin Vihassa ja rakkaudessa -romaanin tyylilaji? Jossain vaiheessa se vaikutti Frasier-tyyppiseltä erehdysten ja väärinkäsitysten kasautumisen komedialta. Taustalla on kuitenkin kansanmurhasta selviytyjien traumat ja tulevaisuuden toivottomuus. Lopulta hahmojen poukkoilu elämässään ei olekaan huvittavaa vaan todella surullista: … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #247: Varkaus

Saul Bellowin pienoisromaani Varkaus ei ole niinkään tarina vaan tapahtumien ja tulkintojen räjähdys lukijan silmiin ja mieleen. Luulen, että Varkauden tarina tai tarinat avautuisivat kunnolla joko lukemalla todella hitaasti ja huolellisesti, tai sitten käymällä teoksen läpi useamman kerran. Arvelen myös, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti