-
Viimeisimmät artikkelit
Viimeisimmät kommentit
- Tope: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Liu: Kuolema on ikuinen
- Raparperi: Leavings-tarinoita: Miranda
- Rauno Sainio: Liu: Kuolema on ikuinen
Arkistot
- syyskuu 2024
- elokuu 2024
- heinäkuu 2024
- kesäkuu 2024
- toukokuu 2024
- huhtikuu 2024
- maaliskuu 2024
- helmikuu 2024
- tammikuu 2024
- joulukuu 2023
- marraskuu 2023
- lokakuu 2023
- syyskuu 2023
- elokuu 2023
- heinäkuu 2023
- kesäkuu 2023
- toukokuu 2023
- huhtikuu 2023
- maaliskuu 2023
- helmikuu 2023
- tammikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- syyskuu 2022
- elokuu 2022
- heinäkuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- huhtikuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- marraskuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- elokuu 2021
- heinäkuu 2021
- kesäkuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- heinäkuu 2020
- kesäkuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- heinäkuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- lokakuu 2018
- syyskuu 2018
- elokuu 2018
- heinäkuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
Kategoriat
Meta
Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2024
Keltainen kirjasto #268: Mao II
Don DeLillon romaani Mao II on Wikipedia-sivunsa mukaan vahvasti väkijoukkoihin liittyvä romaani. Siinä nostetaan esiin prologin viimeinen lause: ”Tulevaisuus kuuluu väkijoukoille.” On totta, että väkijoukot ovat jollakin tavalla alituisesti mukana tarinassa – sehän alkaa massavihkimisestä. Tarinan edetessä siihen tulee myös … Lue loppuun
Cyberpunk Red ja brändit rakentamassa maailmaa
Roolipeleissä rakennetaan maailmoja ja tarinoita. Se tapahtuu pelinjohtajan ja pelaajien vuorovaikutuksessa, mutta siinä on yleensä kolmaskin osapuoli: julkaistu pelimateriaali. Kukin ryhmä käyttää sitä vähän omalla tavallaan, mutta useimmiten perussääntökirja ja lisäosat vaikuttavat pelikokemukseen jonkin verran. Nyt en kuitenkaan tarkoita pelin … Lue loppuun
Kategoriat: roolipelit
Avainsanoina Cyberpunk 2020, Cyberpunk Red, kyberpunk, roolipelit
Jätä kommentti
Keltainen kirjasto #267: Suuri lammasseikkailu
Minä tutustuin Haruki Murakamin teoksiin vasta 1Q84:n myötä. Koska luin sen ennen Keltaisen kirjaston urakan aloittamista, siitä ei tule blogimerkintää. Teos oli kuitenkin mielenkiintoinen, tosin luultavasti vähän liian pitkä. Suuri lammasseikkailu on Murakamin ensiesiintyminen Keltaisessa kirjastossa. Se on lyhyempi kuin … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina 1Q84, Haruki Murakami, Keltainen kirjasto, Suuri lammasseikkailu
Jätä kommentti
Keltainen kirjasto #266: Lupakirja
Pari viikkoa sitten Amos Ozin Naisen ikävä oli minusta enemmän kertomus yksilöstä kuin kokonaisesta kansasta tai kulttuurista. Isaac Bashevis Singerin Lupakirja puolestaan on sellainen tarina, jossa päähenkilöt voivat perustellusti ihmetellä, että ”onko rotumme syytä tää”. Lupakirja on täynnä yritystä ja … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Amos Oz, Isaac Bashevis Singer, Keltainen kirjasto, Lupakirja, Moskatin suku, Naisen ikävä
Jätä kommentti
Cyberpunk Red ja tulevaisuuden arkeologia
Kuinka helppoa on aloittaa Cyberpunk-roolipelien pelaaminen tai johtaminen sen tuoreimmasta laitoksesta eli Cyberpunk Redistä pelaamatta sitä edeltäviä versioita tai Cyberpunk 2077:ää? Väitän, että kirjoittajat ovat ottaneet lähtökohdakseen sen, että Cyberpunk Rediä pelatakseen täytyy tuntea tapahtumia ja taustoja, jotka on esitelty … Lue loppuun