Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Kuudeskolmatta runo: Lemminkäinen panee tarinaan vauhtia ja toimittaja muistaa jatkumon

Runo 20 alusti Lemminkäiseen kostoretkeä Pohjolaan. Sen jälkeen oli aika kauan tarinointia, joka vaikuttaa minusta ainakin toistaiseksi tyhjäkäynniltä ja kansanperinteen säilömiseltä. Nyt, runossa 26, juoni taas etenee. Runo kunnioittaa jatkumoa aika hyvin: Paitsi että Pohjolan emäntä tieten tahtoen jätti Lemminkäisen … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #190: Suosta nousee uusi maa

Yashar Kemalin teoksissa tarinoiden voima on ollut vahvasti läsnä. Hoikka Memed muuttui lihaa ja verta olevasta ihmisestä hahmoksi, joka oli vaikutusvaltainen hänestä kerrottujen tarinoiden vuoksi. Tuhannen härän vuoressa sepän elämä ei voinut enää jatkua maailmassa, jossa legenda hänen esi-isänsä takomasta … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #189: Kokoro

Sōseki Natsumen Kokoro on kirjoitettu 1900-luvun Japanissa. Kulttuurisen etäisyyden vuoksi on taas vaikea lukea samaa tarinaa kuin romaanin aikalaiset, mutta ei se mitään – tarina on joka tapauksessa kullekin lukijalle ainakin jossain määrin oma. Minä luin Kokoron tarinana salatuista elämäntarinoista. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Reynolds: Varjokapteeni ja Luiden hiljaisuus

Joskus lukemistani muista kuin Keltaisen kirjaston kirjoista ei tule blogimerkintää. Se johtuu yleensä siitä, että minulla ei ole mitään erityistä sanottavaa niistä. Michael Moorcockin Teräksinen tsaari koki tämän kohtalon. Alastair Reynoldsin romaaneille Varjokapteeni sekä Luiden hiljaisuus oli hyvin lähellä käydä … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #188: Kuolleet tytöt

Meni pitkään, etten lukenut kirjojen kansitekstejä ollenkaan. Ne eivät olleet tarpeen: kirjat ovat lähtökohtaisesti itsenäisiä teoksia, joiden ei tulisi tarvita edes kansiaan tuekseen. Keltaisen kirjaston jäsenillä on kuitenkin usein erityinen historiallinen merkitys, ja tarinan ymmärtämisen tapoihin voi vaikuttaa se, ymmärtääkö … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #187: Huuhkalinnut

Leonardo Schiascian ehkä pienoisromaanin mitoissa olevan Huuhkalinnut-niteen kansitekstin mukaan alkuteos ilmestyi aikana, jolloin Italian mafia oli muuttumassa myytistä tai kiistetystä asiasta jaetuksi todellisuudeksi. Näin tarina – joka etenee murhatutkimuksiin liittyvänä dialogina – on kovin sidoksissa aikaansa. Tai sanottakoon tarkemmin, että … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Viideskolmatta runo: Häät on ehkä taputeltu

Annoin Kalevalan 20. runoa koskevalle merkinnälle otsikoksi ”Selvä välinäytös”. Sen jälkeen olen valitettavasti joutunut tuskailemaan, kun runot eivät tunnu vievän tarinaa eteenpäin. Pahoin pelkään, että tästä merkinnästä tulee sitä samaa. Näin ollen runot 20-25 – eli yli kymmenesosa kokoelmasta – … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #186: Välisarjan avioliitto

Välisarjan avioliitto on John Irvingin romaaniksi lyhyt. Silti siinä totuttuun tapaan saadaan käytyä päähenkilöiden vanhempienkin elämäntarinoita. Perusasetelma on kaksi avioparia, jotka ovat sopineet parinvaihtojärjestelystä. Tulee tietenkin jännitteitä – ilman niitä on vaikea rakentaa tarinaa. Tämä tarina kuitenkin rakentuu muun kuin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Elokuvapohdintoja: Fingerpori ja Watchmen

Katsoin hiljattain Fingerpori-elokuvan. Elämänlaadun kannalta se oli toki huono idea: teoshan on varsin kehno. Mutta entä jos sitä ajattelee tämän blogin tunnuslauseen – ”kyse on tarinoista” – kautta? Onko se tarinana tai tarinoina huono ja jos on niin miksi? Fingerpori … Lue loppuun

Kategoriat: elokuvat ja televisio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Tarinat ja elävä elämä

Luin taannoin John Irvingin Garpin maailman. Vaikka tämä blogi ei olekaan kirja-arviointeja varten, voin todeta pitäneeni teoksesta. Lopulta sen tarinoista oli helppo tarinoida jotain. Ajatukseni romaanista eivät kuitenkaan tyhjentyneet yhteen blogimerkintään: Garpin maailmassa saattoi olla metataso – tai ainakin metaosio, … Lue loppuun

Kategoriat: sekalaista | Avainsanoina , , | Jätä kommentti