Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #198: Marcovaldo eli vuodenajat kaupungissa

Olin luultavasti lukenut useimmat Italo Calvinon kirjoittamat keltaiset kirjat jo ennen kuin aloitin urakkani sarjan parissa. Olin yllättynyt, kun huomasin etten ole Marcovaldoa vielä lukenut – vaikka se on ollut kirjahyllyssä pitkään. Marcovaldo eli vuodenajat kaupungissa on novellikokoelma, jossa keskushenkilönä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Yhdeksäskolmatta runo: Kalevalan Casanova ja demografinen arvoitus

Runo 29 ei ehkä rytmity aivan niin hyvin kuin aikaisemmat Lemminkäis-jakson runot – ja siihen olisi voinut rakentaa tehokkaamman cliffhangerin lopettamalla sen aikaisemmin. Mutta edelleen tarina etenee – toisin kuin hääjaksossa. Lemminkäinen pakenee siis saareen, ja neidot toivottavat hänet tervetulleeksi. … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ilon ja surun kirjastojen vuosi 2021 ja 2022

Korona ei onneksi näy blogissa millään tavalla. Kirjastot olivat riittävän auki ja itse viruksesta tai siihen liittyvistä asioista ei onneksi tarvitse tällä alustalla avautua. Vuosi 2021 oli ehkä blogin tavallisin vuosi – siinä mielessä, että formaatti alkaa olla aika vakaa. … Lue loppuun

Kategoriat: ilmoitukset | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #197: Moskatin suku

Totesin joskus, että varsinkin Keltaisen kirjaston alkutaival on kovasti sidoksissa maailmansotiin. Maailmansodat – varsinkin jälkimmäinen – ovat puolestaan sidoksissa juutalaisten vaiheisiin. He kuuluvat toisen maailmansodan tarinaan erottamattomalla tavalla. Toisen maailmansodan kauhuihin keskittyminen voi kuitenkin hämärtää sitä tosiseikkaa, ettei heillä ollut … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #195: Soihtu korvassa

Kirjoitin Elias Canettin edellisestä omaelämäkerrallisesta romaanista seuraavaa: Teoksessa on tapahtumia, mutta onko siinä tarinaa? Siinä tapahtuu asioita ja päähenkilö kokee ne tavallaan. Onko jotakin sitomassa tapahtumat yhteen – muu kuin se, että ne tapahtuivat tietylle henkilölle? Tämä taitaa olla yleisimpikin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kahdeksaskolmatta runo: Lemminkäinen ja hänen maaginen sukunsa

Hyvä rytmitys ja toiminnantäyteisyys jatkuvat. Lemminkäisen pitää paeta syystäkin vihastunutta Pohjolan väkeä. Miten hän sen tekee? Loitsintakin jatkuu: hän muuttuu kotkaksi ja ottaa hatkat! Tämänhetkisten näyttöjen perusteella Lemminkäinen on Väinämöistä taitavampi taikoja. Lisäksi hänen äitinsä tuntuu omaavan jonkinlaisia taikavoimia myös … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #194: Kuolema Venetsiassa ja muita kertomuksia

Novellikokoelmat ovat vähän haastavia tässä blogisarjassa. Nostaako esille jotain ainutlaatuista monista tarinoista, kohdistaa valokeila tiettyyn tarinaan vai hakea tarkasteluun jotain kaikille tarinoille yhteistä? Täytyy myöntää, että Thomas Mannin kokoelmasta Kuolema Venetsiassa ja muita kertomuksia muistan aika vähän tarinoita. Ei mennyt … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Harrison: Eedenistä länteen

Entä jos asteroidi ei olisi törmäyksellään vaikuttanut Maapallon historiaan 65 miljoonaa vuotta sitten? Entä jos tämä olisi mahdollistanut kahden hyvin älyllisen lajin kehittymisen Maapallolle samaan aikaan mutta sen eri kolkkiin? Edellä on Harry Harrisonin Eedenistä länteen -romaanin lähtökohta. Ihmiset ovat … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto 193: Oman elämänsä sankari

John Irving kirjoittaa tarinoidensa henkilöille varsin seikkaperäisiä henkilöhistorioita – ja usein lähtee heidän vanhemmistaan. Oman elämänsä sankarissa aborttilääkäri Wilbur Larch puolestaan kirjoittaa orpopoika Homer Wellsin elämän valmiiksi etukäteen, vaikka Homer luulee elävänsä omaa elämäänsä. Väitän, että Oman elämänsä sankarin tarina … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Seitsemäskolmatta runo: Lemminkäinen taitaa olla Väinämöistä kovempi loitsija

Lemminkäis-jakson runot ovat kohtalaisen tiiviitä ja täynnä tapahtumia. Tarina etenee rivakasti ja maaginen maailma on eri tavalla tavoitettavissa kuin monissa aikaisemmissa jaksoissa. Tämän runon jälkeen Lemminkäisellä alkaa olla enemmän näyttöjä loitsijana kuin Väinämöisellä. Pohjolaan saavuttuaan Lemminkäinen alkaa mielenkiintoiseen uhitteluun: tekee … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti