Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #335: Päistikkaa

Ja jos Tony Churt pystyy sepittämään taululle historian, minä taatusti pystyn sepittämään sille tulevaisuuden. Tämä lause on Michael Fraynin Päistikkaa-romaanin sivulta 116 mutta se kuvaa tarinan keskeistä ideaa: jos sattumalta löytyneellä taululla olisi mielenkiintoinen tarina, se voisi olla todella arvokas. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: HAR

Rivi silkkaa Harrisonia! Harrison tosin ei ole sama koko rivin läpi. Sen aloittaa Harry Harrison ja päättää M. John Harrison. Muitakin kirjailijoita esiintyy, koska he ovat kirjoittaneet Bill – Linnunradan sankari -sarjaa, jonka jäseniin Harry Harrison on kuitenkin merkitty ensimmäiseksi … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #344: Oikea Maisema

Torgny Lindgren loi romaanissaan Kimalaisen mettä jokseenkin omalakiselta pienoismaailmalta tuntuvan miljöön. Nyt sain luettavakseni hänen novellikokoelma Oikea Maisema, ja samankaltaista taiturimaisuutta siinäkin on. Eivät ne ole omia universumeitaan kuten Peter Høegin tarinat. Nämä saattavat välillä hennosti viitata toisiinsa – mutta … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #333: Neljäs käsi

Jos John Irvingin Neljättä kättä olisi paisutettu pari sataa sivua päähenkilön vanhempien ja isovanhempien tarinoilla, sisäoppilaitoksella ja painilla, en voisi olla pitämättä sitä Irvingin kirjojen parodiana. Nytkin se on hilkulla – mietin oikeasti ensimmäisen sadan sivun aikana, kirjoittaako Irving jonkinlaisellaoman … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: GRA–HAL

Ainakin kaksi asiaa Günter Grassista: en muista, miksi aloin lukea häntä, ja en varmaan koskaan tule lukemaan Peltirumpua. Koiranvuosia ja Kampela ovat hämmästyttävän hienoja teoksia. Niiden aikalaisena ja samaa tematiikkaa käsittelevänä myös Peltirumpu on luultavasti hieno teos. Sitä ei kuitenkaan … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #332: Esittäjä

Don DeLillon Esittäjä muistuttaa tunnelmaltaan jossain määrin Torgny Lindgrenin Kimalaisen mettä -pienoisromaania. Kummankin miljöössä on lähinnä muista eristäytynyt ihminen ja merkittävä osa tapahtumista on päähenkilön sisäisessä maailmassa. Molemmissa elementtinä on myös tietty omalakisuus: ne irtaantuvat jonkin verran mutta eivät kokonaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #331: Minä lähden

Yleensähän tarinoissa on jokin alkutilanne ja jännite, jonka kanssa kamppaillaan. Lopputilanne on sitten muuta kuin alkutilanne ja seurausta jännitteen ratkaisusta. Jean Echenozin Minä lähden ei ole aivan tällainen tarina. Päähenkilö, keskinkertainen ranskalainen galleristi, päättää eräänä aamuna lähteä arjestaan. ”Minä lähden”, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: EFF–GLU

Tällä hyllyllä on kyberpunkia ja fantasiaa. Kyberpunkin aloittaa – aakkosissa – George Alec Effingerin Kun painovoima pettää, ja sitä jatkaa vahvemmin lajityypin perustaa kodifioineena William Gibson Neurovelhollaan ja sen sisältävällä trilogialla. Dmitri Gluhovskin Metro 2033 on enemmän postapokalyptistä tieteiskirjallisuutta kuin … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #330: Äidin aika

Jayne Anne Phillips on ollut vuosia – tai varmaan nyt jo vuosikymmeniä – kirjahyllyssäni. Tämä johtuu siitä, että hänen romaaninsa Koneunia oli eräässä bibliografiassa mainittu tieteis- tai fantasiaromaanina. En vieläkään tiedä, onko se sitä, sillä en ole lukenut sitä. Ensimmäinen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #329: Hyvän naisen rakkaus

Kotilajityyppini – jos sellaisista voidaan puhua – on tieteiskirjallisuus. Sen lukeminen tosin on ollut varsin vähäistä viime vuosina, ainakin jos verrataan nuoruusaikoihin. Jos kuitenkin pitäisi sanoa, mitä luen mieluiten, niin varmaan edelleen sanoisin refleksinomaisesti, että tieteiskirjallisuutta. Tieteiskirjallisuutta on sanottu ideoiden … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti