Aihearkisto: Kalevala

Viidesneljättä runo: Kullervo ottaa siskonsa kyytiinkin

Pari runoa sitten harmittelin, että Kullervon piirteeksi alussa hahmoteltu taipumus epäonnistua töissään melkein yliluonnollisen näyttävällä tavalla oli hävinnyt. Runo 35 ainakin osin tuo tämän taipumuksen takaisin: ei onnistu soutaminen, ei nuotan vetäminen. Epäonnistumiset eivät tosin ole aivan ilmiömäisiä, mutta eivätpä … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Neljäsneljättä runo: Epäuskottavia käänteitä

Surmatyön jälkeen Kullervo pakenee, mutta ei ainakaan vielä saa Ilmarista peräänsä. Vaikuttaa siltä, että Ilmarisen emännän raaka murha oli tarinan kannalta tarpeeton: se ei motivoinut Ilmarista mihinkään ja Kullervolla oli joka tapauksessa syy hylätä isäntänsä. Kullervo aikoo lähteä kostamaan Untamon … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kolmasneljättä runo: Ilmarisen emännän tuho

Paimenessa Kullervolle tulee nälkä, ja hän rikkoo veitsensä emännän ilman mitään syytä leipään leipomaan kiveen. Menetystä voimistaa se, että veitsi oli ainoa muisto Kullervon perheestä. Ratkaisu on ihan hyvä – se tekee käänteestä vielä henkilökohtaisemman – mutta olisi ollut eduksi, … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kahdesneljättä runo: Mitä ihmettä?

Tuntuu kuin Lemminkäis-jaksoja ja Ilmariseen liittyviä runoja olisi toimittanut ihan eri henkilö. Toinen arvostaa johdonmukaisuutta, jatkumoa ja komeita näkyjä, toiselle riittää että saadaan sovittu runomäärä täyteen välittämättä sisällöstä tai logiikasta. Runossa 32 on 548 säettä, joista noin 500 on erilaisia … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Yhdesneljättä runo: Kullervo, Untamo ja ongelmien kierrätys

Runo 31 aloittaa Kullervo-jakson. Monille se on tuttu maalauksesta Kullervon kirous. Tässä runossa vasta pohjustetaan kiroukseen johtavia tapahtumia. Todetaan lähtötilanne aivan lyhyesti: sukuhaarat sotivat keskenään ja Untamon joukot saavat lopullisen voiton Kalervosta ja vievät mukanaan henkiin jättämänsä raskaana olevan naisen. … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kolmaskymmenes runo: Missä on kliimaksi?

Lemminkäis-jaksossa on lopullista yhteenottoa alustettu huolellisesti. Lemminkäinen lähti räyhäämään Pohjolaan, Pohjolan emäntä saa tämän naisenhalussaan hirvijahtiin ja metsästämään Tuonelan joutsenta – ja siinä hommassa menee henki. Sittemmin vointi kohenee, mutta morsian menee yhtä kaikki toiselle eikä häihinkään kutsuta. Tästä alkaa … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Yhdeksäskolmatta runo: Kalevalan Casanova ja demografinen arvoitus

Runo 29 ei ehkä rytmity aivan niin hyvin kuin aikaisemmat Lemminkäis-jakson runot – ja siihen olisi voinut rakentaa tehokkaamman cliffhangerin lopettamalla sen aikaisemmin. Mutta edelleen tarina etenee – toisin kuin hääjaksossa. Lemminkäinen pakenee siis saareen, ja neidot toivottavat hänet tervetulleeksi. … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kahdeksaskolmatta runo: Lemminkäinen ja hänen maaginen sukunsa

Hyvä rytmitys ja toiminnantäyteisyys jatkuvat. Lemminkäisen pitää paeta syystäkin vihastunutta Pohjolan väkeä. Miten hän sen tekee? Loitsintakin jatkuu: hän muuttuu kotkaksi ja ottaa hatkat! Tämänhetkisten näyttöjen perusteella Lemminkäinen on Väinämöistä taitavampi taikoja. Lisäksi hänen äitinsä tuntuu omaavan jonkinlaisia taikavoimia myös … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Seitsemäskolmatta runo: Lemminkäinen taitaa olla Väinämöistä kovempi loitsija

Lemminkäis-jakson runot ovat kohtalaisen tiiviitä ja täynnä tapahtumia. Tarina etenee rivakasti ja maaginen maailma on eri tavalla tavoitettavissa kuin monissa aikaisemmissa jaksoissa. Tämän runon jälkeen Lemminkäisellä alkaa olla enemmän näyttöjä loitsijana kuin Väinämöisellä. Pohjolaan saavuttuaan Lemminkäinen alkaa mielenkiintoiseen uhitteluun: tekee … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kuudeskolmatta runo: Lemminkäinen panee tarinaan vauhtia ja toimittaja muistaa jatkumon

Runo 20 alusti Lemminkäiseen kostoretkeä Pohjolaan. Sen jälkeen oli aika kauan tarinointia, joka vaikuttaa minusta ainakin toistaiseksi tyhjäkäynniltä ja kansanperinteen säilömiseltä. Nyt, runossa 26, juoni taas etenee. Runo kunnioittaa jatkumoa aika hyvin: Paitsi että Pohjolan emäntä tieten tahtoen jätti Lemminkäisen … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti