Keltainen kirjasto #89: Automaatti

Alberto Moravian kokoelma Automaatti sisältää neljästäkymmentä novellia, mutta tarinoita taitaa olla vain muutama. Suurin osa, ehkä kolmisenkymmentä, on oikeastaan sama tarina vähän eri tavalla tai eri ympäristössä kerrottuna. Tämä tarina kertoo siitä, kuinka kertomuksen henkilöt ovat elämässään jollakin perustavalla tavalla vääränlaisessa tilanteessa tai joutumassa tai asettumassa sellaiseen.

Ikään kuin minun ja ja minun itseni välillä olisi jokin petos; tai kuin minä pettäisin itseäni katalalla tavalla, jatkuvasti, aina. Itseäni kohtaan tuntemani vastenmielisyys on samanlaista kuin se, jota tunnetaan toista ihmistä kohtaan, joka on teeskennellyt olevansa jotain mitä ei ole – hyötyäkseen tai muista hämäristä syistä. Mutta minä en tiedä mikä se petos on. Minä tunnen sen, siinä kaikki, se on ilmassa kuin haju, muuta minä en osaa sanoa.
(”Kolmisivuinen peili”, suom. Liisa Ryömä)

Kun teema hahmottuu, alkaa kiinnittää huomiota kirjoittajan tapoihin muunnella tarinaa. Harvoin on kyse yksipuolisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Väärinkäsitykset, jotka voisivat olla koomisia, johtavatkin olemisen mielekkyyden kyseenalaistavaan traagisuuteen. Elämisen ja ihmissuhteiden loputon monitulkintaisuus ja yksilön pyrkimykset hallita sitä vaikka pakolla alleviivaavatkin kaiken perimmäistä mielivaltaisuutta. Joskus taas päähenkilön toimijuudesta on vaikea muodostaa kantaa.

Hän tajusi, että nämä olivat viimeiset päivät perheen parissa; hänen sydäntään kouristi. Tuntien uskollisen luonteensa hän tiesi varmasti olevansa Moronille hyvä vaimo vaikka ei rakastanutkaan häntä; ja niin hänestä olosuhteiden pakosta tulisi hänen rikostoverinsa. Hän saisi lapsia, jakaisi miehen suunnitelmat, puolustelisi hänen käytöstään. Tätä kaikkea hän ajatteli sydän väristen, käsi ovenkahvalla. Sitten hän rohkaisi mielensä ja astui sisään.
(”Perheen kesken”, suom. Liisa Ryömä)

Olisiko kokoelmaan riittänyt kymmenkunta tarinaa, joissa olennaiset muunnelmat olisivat esiintyneet? Kenties, mutta onhan oma hauskuutensa myös puhkikaluttuun ja kaikille tuttuun kertosäkeeseen yhtymisessä.

Kategoria(t): Keltainen kirjasto Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *