Avainsana-arkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #354: Cosmopolis

Don DeLillon Cosmopolisin tarina ei oikein sovi lauseittain etenevään muotoon. Sen ensimmäisen puolikkaan pitäisi voida olla ladattavissa suoraan aistimiin – niihin kaikkiin – ja hetkessä. Sellaisesta maailmasta Cosmopolis nimittäin kertoo. Siinä kaikki tapahtuu yhtä aikaa eikä levätä voi. Näennäisesti tarinassa … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #352: Täysikuu

Olen usein José Saramagoa lukiessani väittänyt, että erikoisen tyylin valinnan perusteluiden pitäisi kummuta tarinasta. Antonio Muñoz Molinan Täysikuu tuntuu aluksi – liki ensimmäisen pari sadan sivun ajan – siltä, että se kertoo tarinansa ja sen epätoivon ja surullisuuden uudelleen ja … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #351: Konnien klubi

Konnien klubi on Jonathan Coen ensimmäinen teos Keltaisessa kirjastossa. Myös sen muutamaa vuotta myöhemmin käännetty jatko-osa Suljettu piiri sai sarjan jäsenyyden. Konnien klubin tarina kertoo 1970-luvun poikaporukasta ja heidän lähipiiristään ja samalla 1970-luvun Birminghamista ja Englannista laajemminkin. Lukiessa tuntuu, ettei … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #350: Piin elämä

Piin eli Piscine Molitor Patelin tarina on… no, tarinallinen. Alkusanat ovat kirjailijalta, joka ei ole romaanin kirjoittanut Yann Martel, vaan Piin elämän kirjuri. Pii kertoo ensin hänelle uskomattoman tarinansa, ja tiedostaa sen tarinaluonteen pyytäessään jakamaan sen sataan lukuun. Kerrottu tarina … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #349: Pylssy

Infolaatikko Torgny Lindgrenin romaanissa kertoo seuraavaa: Pylssy (myös pylsy), ruokalaji joka valmistetaan hienonnetuista ruhon osista, usein sisälmyksistä, kypsennetään omassa liemessään. Hakkelusta. Alun perin ”bulscha” kreikan sanasta ”balsamon”, alkujaan seemiläinen sana, joka tarkoittaa sitkasta hartsin ja tuoksuvien juoksevien öljyjen sekoitusta (katso … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #348: Vakoojat

Entä jos tarinaan uppoaa ja se muuttuu toiseksi kesken kaiken? Michael Fraynin romaanissa Vakoojat kerrotaan tarina, jossa lapsuuden mielikuvitusleikki kietoutuu leikin ulkopuoliseen elämään tavalla, jolla on lopulta vakavat seuraukset. Tämä lapsuuden mielikuvitusleikki on yhteistä tarinankerrontaa. Tämä todetaan varsin suoraan romaanin … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #346: Me orvot

Aina ei tiedä, millaisena tarinaa tulisi lähestyä. Onko kyseessä realistinen draama, jännityskertomus, komedia tai jotain absurdia? Joskus tämä on hyvä asia – esimerkiksi Stefano Bennin Baol tai Kurt Vonnegutin parhaat teokset joko yllättävät lukijan tarinansa luonteella tai pitävät tämän koko … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #345: Austerlitz

W. G. Sebaldin Austerlitz tuntuu heti erikoiselta – jo ennen kuin lukukokemus on kunnolla alkanut. Sen paperi on toisenlaista kuin mihin on tottunut. Paperivalinta johtui ehkä siitä, että Austerlizissa on kuvia. Ne ovat epäselviä, tummia, kuin vaatimattomalla tekniikalla painettuja. Nekin … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #344: Viha, ystävyys, rakkaus

Luettuani Alice Munron novellikokoelmaa Viha, ystävyys, rakkaus tarpeeksi pitkälle minusta tuntui, että sen voisi tiivistää niinkin, että ”Viha, ystävyys, rakkaus on tarinoita suhteista”. Ryhdyin miettimään, että tuntuu tutulta. Olenko voinut käyttää tuon ilmaisun – tarinoita suhteista – jo jostakin muusta … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #342: Illuusioiden kirja

Elämäntarinahan ei ole mikään yksiselitteinen juttu. Se ei ole vain henkilöhistoria, ei vain ansioluettelo tai mikään muukaan näennäisen objektiivinen kronologinen lista. Elämäntarina – olipa se kerrottu itselle eli syntynyt omassa päässä tai luotu muita varten ellei jopa muiden tulkitsemana – … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti