-
Viimeisimmät artikkelit
Viimeisimmät kommentit
Arkistot
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- heinäkuu 2020
- kesäkuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- heinäkuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- lokakuu 2018
- syyskuu 2018
- elokuu 2018
- heinäkuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
Kategoriat
Meta
Avainsana-arkisto: Louhi
Jakso 2: Sampo
Rauta-ajan toisessa jaksossa ”Sampo” ei juuri puhuta. Dialogia on sen verran, että tavoitteet asetetaan – että tekemisen saa käyntiin. Jaksossa siis tehdään. Tai ehkä siinä pikemminkin yritetään, pyritään. Kolme miestä – Väinö, Ilmari ja Lemminki – tavoittelevat Pohjolan tytärtä. Hintaa … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Ilmarinen, Kalevala, Kalle Holmberg, Louhi, Paavo Haavikko, Pohjan neiti, Rauta-aika, Sampo, Väinämöinen
Jätä kommentti
Neljästoista runo: Aiotun anopin loputtomat vaatimukset
Lemminkäinen ei luovuta, vaan päättää pyytää metsän jumaluuksilta apua hiiden hirven jahtaamisessa. Koska Lönnrot on päättänyt säilöä samaan runoon asiaan liittyviä loitsuja jälkipolville, kokonaisuus on aika epätasapainoinen. Nyt käy niin, että nostatus, loitsinta, anelu ja uhoaminen vievät toistasataa säettä, ja … Lue loppuun
Kolmastoista runo: Hiihtoa ja tuotesijoittelua
Aiheutettuaan sekasortoa Pohjolassa Lemminkäinen vaatii naista, Kalevalan sankari kun on. anna nyt, akka, piikojasi,tuopa tänne tyttöjäsi,paras parvesta minulle,pisin piikajoukostasi! Louhi ei vähästä hätkähdä. Täytyy muistaa, että hän on hiljattain lähettänyt matkoihinsa niin Väinämöisen kuin Ilmarisenkin, ja näillä sentään oli ansioluetteloissaan … Lue loppuun
Kymmenes runo: Petosta kaikkialla
Palattuaan Kalevalaan Väinämöinen on taas taikavoimissaan ja käyttää niitä huijatakseen Ilmarista. Väinämöisen bluffi on aika vaihteleva: ensin Ilmarinen arvaa jo parista sanasta, että nyt Väinämöinen on mennyt lupaamaan asioita hänen puolestaan, mutta seuraavalla hetkellä ei osaakaan epäillä mitään, kun Väinämöinen … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Ilmarinen, Kalevala, Louhi, Pohjan neiti, Sampo, Väinämöinen
Jätä kommentti
Seitsemäs runo: Markkinamiehen paluu
Viidennessä runossa Väinämöisellä ei mennyt kovin vahvasti. Dementiasta tai jostakin muusta johtuvasta harkintakyvyn puutteesta oli selviä merkkiä. Seitsemäs runo alkaa tukalasta tilanteesta, mutta todettakoon ettei siihen joutuminen ole yksinomaan Väinämöisen omista sekoiluista lähtöisin. Nykyään miehetkin saavat itkeä. Hyvä niin. Väinämöinen … Lue loppuun