Avainsana-arkisto: Pohjolan emäntä

Yhdeksäsviidettä runo: Voitto tulee uhkailuilla eikä katkomalla päitä

Julkaistu: 18.8.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Kalevalan 49. runo sisältää tosi paljon tapahtumia ja ympäristöjä, mutta suurin osa niistä ohitetaan kuin pikakelauksella. Se on varsin ymmärrettävää – kyseessä on teoksen viimeinen varsinaista tarinaa edistävä runo, ja se tarjoaa enää tosi vähän aidosti uutta. Ensin Ilmarinen takoo … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kahdeksasviidettä runo: Homma jotenkin hajoaa

Julkaistu: 16.6.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Kaikki alkoi siitä, kun Louhi kostopäissään varasti Auringon ja Kuun. Tarina meni jo siinä runossa varsin korkeiden voimien temmellykseksi, kun itse Ukko ylijumala iski uuden tulen valaisemaan, mutta tämä alkutuli pakeni jonkin tavallisuudesta poikkeavan kalan vatsaan. Runossa numero 48 kostoteema … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Seitsemäsviidettä runo: Maailmanlopun merkkejä vai syntykertomus?

Julkaistu: 26.5.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Runossa nro. 47 Louhi jatkaa yhä kostoaan mutta minusta tuntuu, että runossa on yhdistetty ainakin kaksi tarinaa niin, että kokonaisuus kärsii. Louhi on mukana vain alussa: kerrotaan, kuinka hän nappaa Auringon ja Kuun ja piilottaa ne Pohjolaan. Tässä on pimeyden … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kuudesviidettä runo: Karhu mellastaa

Julkaistu: 5.5.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Louhen kosto jatkuu: hän usuttaa karhun kalevalaisten kimppuun! Väinämöinen saa taas osoittaa pätevyyttään. Lähtiessään metsästämään karhua hän kyllä toteaa: ”Mieleni minun tekevi,mieli käydä Metsolassametsän tyttöjen tykönä,sinipiikojen pihoilla.” Kalevalan alkupuolelta on toki selvää, että tytöt ovat mielessä. Mutta oikeasti Väinämöinen jättää … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Viidesviidettä runo: Tauteja ja parannuksia

Julkaistu: 24.3.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Louhi aloittaa kostonsa. Hän värvää yhden tyttäristään kostonsa välikappaleeksi, ja tämä onkin selvästi eri sarjaa kuin aikaisemmat Pohjan neidit. Hän ei ole erityisen nuori tai hemaiseva, vaan ”Loviatar, vaimo vanha,pahin Tuonen tyttäriä.ilke’in manattaria,alku kaikille pahoille,tuhansille turmioille.Sill’ oli muoto mustanlainen,iho inhon-karvallinen.” … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kahdesviidettä runo: Väinämöinen hoitaa mutta Lemminkäinen on pilata kaiken

Julkaistu: 20.1.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Vavahduttavan soitannon jälkeen jatketaan Sammon ryöstämistä. Totuuden nimessä täytyy sanoa, että Väinämöinen tarjoaa Louhelle kompromissia: kalevalaiset voisivat ottaa puolet Sammosta – tai sen tuotosta, en ole ihan varma mikä tämä kapine edes on – mutta Pohjolan emäntä ei suostu. Alkaa … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Yhdeksäsneljättä runo: Johdanto varsinaisiin sankaritekoihin?

Julkaistu: 4.11.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Tästä runosta alkaa Kalevalan kolmas Väinämöis-jakso eli Sammon ryöstö. Runo on alkusoittoa ja joukkojen kokoamista – siinä itsessään ei tapahdu paljonkaan, mutta jotenkin tulevaa ennakoiva sävy on kuitenkin erilainen kuin aikaisemmissa runoissa. Väinämöisen varsinaiset sankariteot ovat toistaiseksi olleet harvassa, mutta … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kahdeksasneljättä runo: Naisenpuute eteenpäin ajavana voimana

Julkaistu: 7.10.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Kalevalan miehiä ei ole vielä saanut liikkeelle maa-alueiden tarve, nälkä tai rikkaudet. Energisoiva voima on tähän saakka ollut nainen. Väinämöinen temppuilee vaikutuksen tehdäkseen, ja Ilmarinen ja Lemminkäinen joutuvat tekevät yhtä sun toista luvatun morsiamen eteen. Edellisessä runossa naisenpuute oli motiivi, … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Kolmaskymmenes runo: Missä on kliimaksi?

Julkaistu: 4.2.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Lemminkäis-jaksossa on lopullista yhteenottoa alustettu huolellisesti. Lemminkäinen lähti räyhäämään Pohjolaan, Pohjolan emäntä saa tämän naisenhalussaan hirvijahtiin ja metsästämään Tuonelan joutsenta – ja siinä hommassa menee henki. Sittemmin vointi kohenee, mutta morsian menee yhtä kaikki toiselle eikä häihinkään kutsuta. Tästä alkaa … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Seitsemäskolmatta runo: Lemminkäinen taitaa olla Väinämöistä kovempi loitsija

Julkaistu: 5.11.2021 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Lemminkäis-jakson runot ovat kohtalaisen tiiviitä ja täynnä tapahtumia. Tarina etenee rivakasti ja maaginen maailma on eri tavalla tavoitettavissa kuin monissa aikaisemmissa jaksoissa. Tämän runon jälkeen Lemminkäisellä alkaa olla enemmän näyttöjä loitsijana kuin Väinämöisellä. Pohjolaan saavuttuaan Lemminkäinen alkaa mielenkiintoiseen uhitteluun: tekee … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti