{"id":1021,"date":"2023-04-28T18:00:00","date_gmt":"2023-04-28T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1021"},"modified":"2023-04-02T20:58:26","modified_gmt":"2023-04-02T17:58:26","slug":"keltainen-kirjasto-239-musta-laatikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-239-musta-laatikko\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #239: Musta laatikko"},"content":{"rendered":"\n

Harmittelin taannoin tyylin ja sis\u00e4ll\u00f6n erillisyytt\u00e4 Jos\u00e9 Saramagon teoksissa<\/a>. Kyse on kai siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen oma tyylins\u00e4 on erottuvuudessaan minua \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4. Joku muu saattaa pit\u00e4\u00e4 – ja varmasti pit\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Amos Ozin Musta laatikko<\/em> onnistuu tyylin ja sis\u00e4ll\u00f6n liitossa tavalla, johon mik\u00e4\u00e4n lukemani Saramagon teos ei ole kyennyt. Musta laatikko<\/em> on eritt\u00e4in intensiivinen lukukokemus osin juuri valitun tyylin vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Ozin romaani on rakennettu kirjeist\u00e4 ja s\u00e4hkeist\u00e4. Keskeisi\u00e4 toimijoita ovat kuolemansairas varakas filosofi Alexander Gideon, h\u00e4nen entinen vaimonsa Ilana, heid\u00e4n poikansa Boaz sek\u00e4 Ilanan uusi aviomies Michael Sommo. V\u00e4lill\u00e4 Gideonin asianajaja ja asioidenhoitaja Mandfred Zakheim l\u00e4hettelee varsin suorasukaisia s\u00e4hkeit\u00e4 muiden eri mittaisten ja s\u00e4vyisten kirjeiden v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n

Kirjein selvitellyn riitaisen avioeron j\u00e4lkimainingit iskev\u00e4t kunkin nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, jota ei oikeastaan ole kuin Boaz-pojalla. Gideon tulee menehtym\u00e4\u00e4n sy\u00f6p\u00e4\u00e4ns\u00e4. Uskonkiihkoinen Michael on umpikujassa oman oikeamielisyytens\u00e4 aineellisten realiteettien risteyksess\u00e4. Ilanan el\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sarjalta v\u00e4\u00e4ri\u00e4 valintoja mahdottomissa tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kaiken setvimiseen k\u00e4yv\u00e4t kirjeet, joissa puidaan erityisesti menneisyytt\u00e4 tai menneisyyksi\u00e4. Kirjoittajien tarinat avautuvat heid\u00e4n omilla \u00e4\u00e4nill\u00e4\u00e4n. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 vain Boazilla on tulevaisuus – muilla on l\u00e4hinn\u00e4 riitainen menneisyys tai riitainen nykytilanne. <\/p>\n\n\n\n

Kirjeiden avulla kirjoitettu romaani tuottaa erilaisen tarinan kuin jos kirjailija olisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt aloittaa Gideonin ja Ilanan kohtaamisista, jotka kerrotaan nyt muistoina – ja muistothan muokkautuvat my\u00f6s j\u00e4lkik\u00e4teen ja sen perusteella, millainen on nykyinen tilanne. N\u00e4in saadaan sek\u00e4 vahvan subjektiiviset n\u00e4k\u00f6kulmat ett\u00e4 lukijan suodattama versio siit\u00e4, mit\u00e4 on ”todella” tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n

Siis: tyylivalinnat ja sis\u00e4lt\u00f6 yhdess\u00e4 luovat tarinoita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Harmittelin taannoin tyylin ja sis\u00e4ll\u00f6n erillisyytt\u00e4 Jos\u00e9 Saramagon teoksissa. Kyse on kai siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen oma tyylins\u00e4 on erottuvuudessaan minua \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4. Joku muu saattaa pit\u00e4\u00e4 – ja varmasti pit\u00e4\u00e4kin. Amos Ozin Musta laatikko onnistuu tyylin ja sis\u00e4ll\u00f6n liitossa tavalla, johon … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[433,13,6,836],"class_list":["post-1021","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-amos-oz","tag-jose-saramago","tag-keltainen-kirjasto","tag-musta-laatikko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1021"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1022,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021\/revisions\/1022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1021"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1021"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1021"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}