{"id":1025,"date":"2023-05-12T18:00:00","date_gmt":"2023-05-12T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1025"},"modified":"2024-03-17T10:43:48","modified_gmt":"2024-03-17T07:43:48","slug":"keltainen-kirjasto-240-kirjanpitaja-esch","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-240-kirjanpitaja-esch\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #240: Kirjanpit\u00e4j\u00e4 Esch"},"content":{"rendered":"\n<p>Hermann Brochin <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/tag\/unissakulkijat\/\" data-type=\"post_tag\" data-id=\"758\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Unissakulkijat-trilogian<\/a> toinen osa on <em>Kirjanpit\u00e4j\u00e4 Esch eli Anarkia \u00b7 1903 \u00b7<\/em>. Mutta mist\u00e4 anarkiasta t\u00e4ss\u00e4 kerrotaan? Tarinaa lukiessani keskityin enemm\u00e4n kirjanpit\u00e4j\u00e4 Eschin sis\u00e4iseen kokemukseen kuin mahdollisesti h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n vallitsevaan sekasortoon, laittomuuteen tai hallinnon puutteeseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Voin toki liitt\u00e4\u00e4 anarkian my\u00f6s teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n sis\u00e4iseen maailmaan. Samalla tied\u00e4n, ett\u00e4 sellainen tulkinta tulee enemm\u00e4n minun ajatuksistani kuin itse tarinan antamista materiaaleista.<\/p>\n\n\n\n<p>Teoksen lukemisen aikaan mietin nimitt\u00e4in motivaatioon liittyvi\u00e4 asioita p\u00e4\u00e4ty\u00f6ss\u00e4ni. Pohdiskelin motivaation lajeihin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen s\u00e4\u00e4telyn teemoja.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in minun oli hyvin helppo &#8211; ehk\u00e4  liiankin helppo &#8211; lukea Eschin tekoja ja ajatuksia sellaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n toimikin maailmassaan aktiivisesti, h\u00e4nell\u00e4 ei lopulta ollut tekemisiss\u00e4\u00e4n sellaista ohjaavaa periaatetta tai h\u00e4nen itsens\u00e4 tavoittamaa syyt\u00e4, joka olisi antanut sille mielekkyyden. Tietyll\u00e4 tavalla h\u00e4nen toimintansa oli ei-intentionaalista, vaikka h\u00e4n kaikenlaista aikoi ja toteuttikin. Samalla h\u00e4n kuitenkin oli sellaisen sis\u00e4isen anarkian tilassa, ett\u00e4 varsinaisesti h\u00e4n ei hallinnut itse\u00e4\u00e4n tai toiminut kovinkaan yhten\u00e4isen\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Liehittelem\u00e4ns\u00e4 vanhemman rouvan moraalisen arvostelun kohteeksi jouduttuaan Esch kokee itsens\u00e4 julkeaksi ja alhaiseksi, mutta huomaa my\u00f6s toivovansa jotakin kiintopistett\u00e4 hyv\u00e4lle ja pahalle:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Ja Eschist\u00e4 tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 sekin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 oli kerrankin ihminen joka oli selke\u00e4sti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti mit\u00e4 oli, ihminen joka tiesi miss\u00e4 oli oikea, miss\u00e4 vasen, miss\u00e4 oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4. Hetken ajan h\u00e4nest\u00e4 tuntui ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nyt oli se kaivattu piste, joka selke\u00e4n\u00e4 ja j\u00e4rkkym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kohosi esiin yleisest\u00e4 ep\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4, se johon saattoi takertua; [&#8230;]<\/p>\n<cite>(suom. Oili Suominen)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Tavallaan Esch haluaisi mielest\u00e4\u00e4n &#8221;pelastaa&#8221; er\u00e4\u00e4n Ilonan kurjalta kohtalolta, jota on t\u00e4lle kuvitellut, mutta h\u00e4n eksyy kaikenlaisiin liiketoimiin, joiden liittyminen t\u00e4h\u00e4n mielest\u00e4ni luuloteltuun tavoitteeseen on heikko &#8211; Eschi\u00e4 ei oikein ohjaa sis\u00e4istettyjen arvojen maailma.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Muilta kysym\u00e4tt\u00e4 Esch p\u00e4\u00e4tti omin p\u00e4in menn\u00e4 vaatimaan, ett\u00e4 Kansanvahti julkaisisi selostuksen otteluista. Mutta toimituksen likaisenvalkoisen oven edess\u00e4 h\u00e4n tajusi selke\u00e4sti, ett\u00e4 h\u00e4net taas oli tuonut siihen jokin vallan muu. Itse asiassa koko k\u00e4ynti oli t\u00e4ysin mielet\u00f6n ja turha; paini oli h\u00e4nelle yhdentekev\u00e4\u00e4, eih\u00e4n siit\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 edes Ilonalle, jopa Ilonankin vuoksi piti tapahtua jotakin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, lopullisempaa, ja h\u00e4nelle oli t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4 sekin ettei Kansanvahti julkaisisi mit\u00e4\u00e4n selostuksia, kun se kerran joidenkin proletaaristen ennakkoasenteiden t\u00e4hden ei t\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n menness\u00e4 ollut niit\u00e4 julkaissut.<\/p>\n<cite>(suom. Oili Suominen)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n havahtumisen j\u00e4lkeen Eschin ajatukset kulkevat siihen, ett\u00e4 onhan selke\u00e4 ero porvallisen ja proletaarisen maailmankatsomuksen v\u00e4lill\u00e4 kuitenkin hyv\u00e4 asia.  Esch etsii maailmasta arvoja, joihin tarttua, ja yritt\u00e4\u00e4 luoda tavoitteita, jotka olisivat h\u00e4nelle t\u00e4rkeit\u00e4 &#8211; mutta enimm\u00e4kseen h\u00e4n ep\u00e4onnistuu ja sis\u00e4isess\u00e4 kokemuksessa toiminnan syist\u00e4 on jonkinlainen ei-intentionaalinen anarkia.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarinan loppu on sik\u00e4li moniselitteinen, ett\u00e4 on vaikea sanoa onko kysymys luovuttamisesta, tyytymisest\u00e4 vai arvojen ja tavoitteiden harkinnan my\u00f6t\u00e4 uudenlaisesta sitoutumisesta. H\u00e4n asettuu sopivaan rooliin tai luo roolinsa, johon asettuu.  Ainakin t\u00e4m\u00e4 lukija j\u00e4\u00e4 kuitenkin miettim\u00e4\u00e4n, oliko h\u00e4nen sarjan nimen mukaisesti unissakulkija ennen sit\u00e4 vai vasta sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hermann Brochin Unissakulkijat-trilogian toinen osa on Kirjanpit\u00e4j\u00e4 Esch eli Anarkia \u00b7 1903 \u00b7. Mutta mist\u00e4 anarkiasta t\u00e4ss\u00e4 kerrotaan? Tarinaa lukiessani keskityin enemm\u00e4n kirjanpit\u00e4j\u00e4 Eschin sis\u00e4iseen kokemukseen kuin mahdollisesti h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n vallitsevaan sekasortoon, laittomuuteen tai hallinnon puutteeseen. Voin toki liitt\u00e4\u00e4 anarkian &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-240-kirjanpitaja-esch\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[756,6,837,758],"class_list":["post-1025","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-hermann-broch","tag-keltainen-kirjasto","tag-kirjanpitaja-esch","tag-unissakulkijat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1025","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1025"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1025\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1145,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1025\/revisions\/1145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1025"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1025"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1025"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}