{"id":1053,"date":"2023-09-15T18:00:00","date_gmt":"2023-09-15T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1053"},"modified":"2023-07-04T16:16:49","modified_gmt":"2023-07-04T13:16:49","slug":"keltainen-kirjasto-250-makiokan-sisarukset-kolmas-osa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-250-makiokan-sisarukset-kolmas-osa\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #250: Makiokan sisarukset – kolmas osa"},"content":{"rendered":"\n

Olen lukenut Tammen Keltaista kirjastoa aktiivisesti noin kahdeksan vuotta. Tarkka aloitusajankohta saattaisi selvit\u00e4 kirjaston lainatiedoista, mutta tokkopa tuolla sen kummempaa historiallista merkityst\u00e4 on. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa blogissa, joka on noin vuoden luku-urakkaa nuorempi, on yhteens\u00e4 336 julkaisua. Viimeisin merkint\u00e4 Keltaisen kirjaston kirjasta on numero 246 eli Roihu<\/em><\/a>, ja tuorein lukemani teos on numero 251 eli Bellarosa<\/em>. Keskim\u00e4\u00e4rin olen siis lukenut vuodessa noin 30 Keltaisen kirjaston kirjaa.<\/p>\n\n\n\n

Keltaisen kirjaston tuorein julkaisu on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ilmeisesti numero 539 eli \u00c9douard Louisin Muutos: metodi<\/em>. Jos jatkan t\u00e4ll\u00e4 lukutahdilla, p\u00e4\u00e4sen siihen noin kymmeness\u00e4 vuodessa. Jos Tammi jatkaa julkaisemalla noin kymmenen teosta vuodessa, minulla on silloin yh\u00e4 satakunta teosta edess\u00e4ni eli reilun kolmen vuoden luku-urakka. Katsotaan kuinka k\u00e4y ja tulenko koskaan tekem\u00e4\u00e4n merkint\u00e4\u00e4 numerosta 539. N\u00e4inkin kauan yht\u00e4jaksoisesti jatkunut blogi on melko harvinainen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 muistelu Makiokan sisarusten <\/em>\u00e4\u00e4rell\u00e4 on oikeastaan sivutuote siit\u00e4, ett\u00e4 Tammi oli niteen takakannessa nimennyt romaanin Keltaisen kirjaston juhlakirjaksi. Ehk\u00e4 itsell\u00e4kin olisi luku-urakan t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jonkinmoinen juhlan paikka, mutta en oikeastaan tied\u00e4 kuinka asiaa juhlistaisi.<\/p>\n\n\n\n

Blogissa on nyt seurattu Makiokan sisarukset<\/em> -romaanin ensimm\u00e4isen<\/a> ja toisen osan<\/a> tapahtumia. Sisarusten tilanne on vaikeutunut, mutta niin kai sen pit\u00e4\u00e4kin: eiv\u00e4th\u00e4n keskeiset j\u00e4nnitteet voi ratketa vain v\u00e4h\u00e4n kokonaisuuden puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen. Lukija ei tunne koko tarinaa ennen kuin viimeinenkin sivu on luettu, sill\u00e4 viimeinen luku, viimeinen sivu tai vaikka viimeinen lause<\/a> voi ratkaisevasti vaikuttaa siihen, mist\u00e4 tarina kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas osa vaikuttaa kertovan tyytymisest\u00e4. Ensimm\u00e4isen kerran Makiokan sisarusten avioliittotarjous hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n – aikaisemmin Makiokat ovat itse saaneet toimia hylk\u00e4\u00e4jin\u00e4. Kolmannen osan alussa siis toisessa osassa kasautuneet vaikeudet t\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4n osa-alueelle saavuttavat huippunsa: naimattomat sisarukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kelpaa en\u00e4\u00e4 heille, jotka he ja perhe olisivat valmiit kelpuuttamaan.<\/p>\n\n\n\n

Toisessa osassa yksi sivuhenkil\u00f6 menehtyi, ja kolmannessa osassa nuorin tyt\u00e4r kokee itse \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen lopullisuuden. H\u00e4n ei itse kuole – jos h\u00e4n olisi kuollut, h\u00e4n ei olisi p\u00e4\u00e4ssyt naimisiin vaikka suvulle olisi k\u00e4ynyt kuka tahansa. H\u00e4nen juuri ja juuri selvitty\u00e4\u00e4n punataudista paljastuu, ett\u00e4 h\u00e4n on raskaana. T\u00e4m\u00e4 voisi olla skandaali, joka lopullisesti tuhoaa h\u00e4nen vanhemman siskonsa avioliittoaikeet. Raskaana oleva nuorin sisarus saadaan piilotettua, mutta lapsi kuolee synnytyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Lopussa toiseksi nuorin sisarus, jonka p\u00e4\u00e4seminen avioliittoon oli teoksessa keski\u00f6ss\u00e4, saa puolison. Kyse ei ole niink\u00e4\u00e4n rakkaudesta tai onnesta vaan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ja suku saavat loppuun jotain sellaista, joka vain piti saada tehty\u00e4. Olotila on korkeintaan helpottunut tai ehk\u00e4 paremminkin eri tavalla huolestunut kuin ennen ratkaisua. Miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 se ei ole riemukas. Sisaruksissta nuorin muuttaa asumaan Makiokan suvulle kovin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4ty\u00e4 edustavan rakastetun ja kuolleen lapsensa is\u00e4n kanssa. Ik\u00e4\u00e4n kuin kaikki yksil\u00f6in\u00e4 ja perheen\u00e4 tyytyisiv\u00e4t vaihtoehtoihin, joita eiv\u00e4t olisi ensin valinneet mutta joiden hylk\u00e4\u00e4minen olisi melkein mahdotonta tai ainakin veisi viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n houkutteleviin olosuhteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Tarinan viesti on kovin erilainen kuin jos unelmat olisivat toteutuneet vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta. Mutta onko tarina t\u00e4llaisena varoitus, neutraali kuvaus vai onko siin\u00e4 tyynnyttelev\u00e4 viesti?<\/p>\n\n\n\n

Voin sitten itsekin viidensadan kirjan kohdalla l\u00e4hes kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 mietti\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n blogin viesti itselleni ja lukijoille – seh\u00e4n riippuu tarinan kulloisestakin vaiheesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen lukenut Tammen Keltaista kirjastoa aktiivisesti noin kahdeksan vuotta. Tarkka aloitusajankohta saattaisi selvit\u00e4 kirjaston lainatiedoista, mutta tokkopa tuolla sen kummempaa historiallista merkityst\u00e4 on. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa blogissa, joka on noin vuoden luku-urakkaa nuorempi, on yhteens\u00e4 336 julkaisua. Viimeisin merkint\u00e4 Keltaisen kirjaston … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[852,851,467,17,848,6,849,850,843,844,213],"class_list":["post-1053","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-bellarosa","tag-edouard-louis","tag-isaac-bashevis-singer","tag-junichiro-tanizaki","tag-junichiro-tanizaki-2","tag-keltainen-kirjasto","tag-makiokan-sisarukset","tag-muutos-metodi","tag-richard-ford","tag-roihu","tag-saul-bellow"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1053","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1053"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1053\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1054,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1053\/revisions\/1054"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1053"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1053"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1053"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}