{"id":1119,"date":"2024-02-02T18:00:00","date_gmt":"2024-02-02T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1119"},"modified":"2023-12-28T20:04:22","modified_gmt":"2023-12-28T17:04:22","slug":"keltainen-kirjasto-263-valkoinen-linna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-263-valkoinen-linna\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #263: Valkoinen linna"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Valkoinen linna<\/em> on Orhan Pamukin ensimm\u00e4inen teos Keltaisessa kirjastossa. H\u00e4n on edelleen sarjassa aktiivisesti k\u00e4\u00e4nnetty tekij\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa h\u00e4nen tuorein julkaisunsa Keltaisessa kirjastossa on <em>Rottatyt\u00f6t<\/em>, numero 535. Hassua, ett\u00e4 Pamukin ensimm\u00e4inen ja viimeisimm\u00e4n teoksen v\u00e4liss\u00e4 on enemm\u00e4n Keltaisen kirjaston kirjoja kuin sarjan ensimm\u00e4isen ja Pamukin <em>Valkoisen linnan.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Valkoinen linna<\/em> on mielenkiintoinen, koska lopulta ei ole ihan selv\u00e4\u00e4, kenen tarina se on. Eurooppalainen oppinut joutuu 1600-luvulla ottomaanien vangiksi ja p\u00e4\u00e4tyy Istanbuliin sulttaanin tutkijan orjaksi tai ehk\u00e4 oikeammin palvelijaksi &#8211; termit luovat hieman erilaisia mielikuvia.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarinassa on jo alkupuolella kohtaus, jossa turkkilaisen herran ja eurooppalaisen palvelijan yhdenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 ihmetell\u00e4\u00e4n. Sivuhahmoille t\u00e4m\u00e4 lienee komediallinen kohtaus, mutta kertojahenkil\u00f6lle &#8211; on h\u00e4n sitten herra tai palvelija &#8211; siin\u00e4 on my\u00f6s h\u00e4mmennyksen ja jopa kauhun s\u00e4vyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kerronta on min\u00e4muotoista, mutta en \u00e4sken nimennyt kertojaa herraksi tai palvelijaksi. N\u00e4k\u00f6kulma kyll\u00e4 on palvelijan, mutta kumpi kertoja todella on?<\/p>\n\n\n\n<p>Herra ja palvelija oppivat toisiltaan paitsi tieteist\u00e4\u00e4n niin my\u00f6s toisistaan. Herra oppii el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Euroopassa ja palvelijansa el\u00e4m\u00e4ntarinasta, ja palvelija kuulee my\u00f6s herransa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ennen heid\u00e4n tutustumistaan. He muodostavat tiiviin kaksikon, jonka yhteiselo ei kuitenkaan ole j\u00e4nnitteet\u00f6nt\u00e4. Heid\u00e4n havaittu tai kuviteltu samankaltaisuutensa tulee aika ajoin esille.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta koska tarina on kerrottu muistelmina j\u00e4lkik\u00e4teen &#8211; eik\u00e4 ehk\u00e4 edes v\u00e4itetyn kertojan n\u00e4k\u00f6kulmasta &#8211; onko samankaltaisuus vain j\u00e4lkik\u00e4teen kerrottu strateginen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja tosiasiallinen kertoja piilottelee toiselta omaksumassaan henkil\u00f6llisyydess\u00e4? Asetelma on kovin toinen kuin vaikkapa <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-158-alice-b-toklasin-omaelamakerta\/\" data-type=\"post\" data-id=\"636\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Alice B. Toklasin omael\u00e4m\u00e4kerrassa<\/a>, vaikka molemmissa on mahdollista, ett\u00e4 toinen kertoo toisen tarinaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Valkoinen linna on j\u00e4lleen sellainen tarina, joka pit\u00e4isi lukea kahdesti, sill\u00e4 mahdolliset n\u00e4k\u00f6kulmat avautuvat vasta tarinan edetess\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ole selke\u00e4t heti alussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valkoinen linna on Orhan Pamukin ensimm\u00e4inen teos Keltaisessa kirjastossa. H\u00e4n on edelleen sarjassa aktiivisesti k\u00e4\u00e4nnetty tekij\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa h\u00e4nen tuorein julkaisunsa Keltaisessa kirjastossa on Rottatyt\u00f6t, numero 535. Hassua, ett\u00e4 Pamukin ensimm\u00e4inen ja viimeisimm\u00e4n teoksen v\u00e4liss\u00e4 on enemm\u00e4n Keltaisen kirjaston &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-263-valkoinen-linna\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[6,885,887,886],"class_list":["post-1119","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-keltainen-kirjasto","tag-orhan-pamuk","tag-rottatytot","tag-valkoinen-linna"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1119"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1119\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1120,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1119\/revisions\/1120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}