{"id":1142,"date":"2024-04-26T18:00:00","date_gmt":"2024-04-26T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1142"},"modified":"2024-04-04T19:44:16","modified_gmt":"2024-04-04T16:44:16","slug":"keltainen-kirjasto-271-liikemies-huguenau","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-271-liikemies-huguenau\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #271: Liikemies Huguenau"},"content":{"rendered":"\n<p>Hermann Brochin <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/tag\/unissakulkijat\/\" data-type=\"post_tag\" data-id=\"758\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Unissakulkijat<\/a>-trilogia tulee p\u00e4\u00e4t\u00f6sosaansa<em> Liikemies Huguenau eli Asiallisuus \u00b7 1918 \u00b7<\/em> -nimisess\u00e4 romaanissa. Siin\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n uusi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 eli sotilaskarkuri ja liikemies Wilhelm Huguenau. Aikaisempien osien luutantti Pasenow ja kirjanpit\u00e4j\u00e4 Esch ovat my\u00f6s merkitt\u00e4viss\u00e4 rooleissa, mutta kummankin tarina on edennyt sill\u00e4 aikaa, kun he olivat lukijan ulottumattomissa: Pasenowin ura on edennyt ja Esch on enemm\u00e4n sinut arvomaailmansa kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Liikemies Huguenaun <\/em>luettuani j\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tarinan kirjoittaminen oli Hermann Brochille. Romaanin alussa nimitt\u00e4in on v\u00e4kev\u00e4\u00e4 kuvausta, joka raamittaa tapahtumia mutta my\u00f6s tyylilt\u00e4\u00e4n ja teemoiltaan yhdist\u00e4\u00e4 romaanin trilogian aikaisempiin osiin.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Suuri kysymys: miten yksil\u00f6, jonka ideologia muutoin on suuntautunut vallan muihin asioihin, voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kuoleman ideologian ja todellisuuden ja sopeutua siihen? Saattaisi vastata, ett\u00e4 suurin osa ihmisist\u00e4 ei sit\u00e4 k\u00e4sit\u00e4k\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sopeudu siihen ja ett\u00e4 se on vain pakotettu siihen &#8211; mik\u00e4 saattaa pit\u00e4\u00e4 paikkansa nyt, kun sotaan on v\u00e4sytty, mutta onhan ollut ja on yh\u00e4 edelleenkin olemassa my\u00f6s aitoa sotaintoa ja ammuskelunhalua! Tai saattaisi my\u00f6s vastata, ettei keskiarvoihmisell\u00e4, joka el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4s\u00e4 sy\u00f6tt\u00f6kaukalon ja s\u00e4ngyn v\u00e4liss\u00e4, mit\u00e4\u00e4n ideologiaa olekaan ja ett\u00e4 h\u00e4net siksi on varsin helppo taivuttaa kannattamaan vihan ideologiaa &#8211; seh\u00e4n nyt kumminkin on ideologioista kaikkein yksinkertaisin, olipoa siin\u00e4 sitten kyse kansallisuus- tai luokkavihasta &#8211; ja sit\u00e4 paitsi: jos tuollainen kurja el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4tyisi jonkin yliyksil\u00f6llisen asian palvelukseen, vaikkapa sitten turmiollisenkin aatteen edist\u00e4j\u00e4ksi, se kumminkin saisi jonkinlaista sosiaalista el\u00e4m\u00e4narvoa. [&#8230;]<\/p>\n<cite>(suom. Oili Suominen)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Kyseinen lainaus on romaanin kahdennestatoista luvusta, ja ensimm\u00e4isest\u00e4 joka on saanut otsikon &#8221;Arvojen rappio&#8221;. N\u00e4it\u00e4 arvojen rappion lukuja on kymmenen, ja niist\u00e4 muut kuin epilogi ovat tarinan tapahtumista irrallisia esseem\u00e4isi\u00e4 osia, joissa koko romaanitrilogian teemoja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n varsin filosofisenkin analyysin avulla. Epilogissa puolestaan lopulta kommentoidaan t\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sitteelliselt\u00e4 pohjalta tarinan henkil\u00f6iden valintoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Siin\u00e4 miss\u00e4 aikaisemmissa osissa kertoi Broch tarinaa arvoh\u00e4mmennyksest\u00e4 ja tietyst\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta rappiostakin, nyt h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n niist\u00e4. Huguenaun, Eschin ja Pasenowin teot tuntuvat olevat nyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6, jonka kirjoittaja kehyst\u00e4\u00e4 esseill\u00e4\u00e4n. H\u00e4n voimakkaammin selitt\u00e4\u00e4 tarinan teemaa, kuin kertoo tarinaa tietyll\u00e4 teemalla.<\/p>\n\n\n\n<p>&#8221;Unissakulkijat&#8221; on kiehtova teoskolmikko. Tarina on paitsi sen henkil\u00f6ist\u00e4 niin my\u00f6s Euroopasta ja sen sodasta, mielest\u00e4 ja mielett\u00f6myydest\u00e4. Mutta epilogin j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4 ajatus, ett\u00e4  lukijan tulkinta tarinasta on nyt ankkuroitu vahvasti siihen, mit\u00e4 Broch halusi sanoa &#8211; tai per\u00e4ti saarnata. Lukijaan kohdistetut her\u00e4ttelykeinot ovat aika voimakkaat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hermann Brochin Unissakulkijat-trilogia tulee p\u00e4\u00e4t\u00f6sosaansa Liikemies Huguenau eli Asiallisuus \u00b7 1918 \u00b7 -nimisess\u00e4 romaanissa. Siin\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n uusi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 eli sotilaskarkuri ja liikemies Wilhelm Huguenau. Aikaisempien osien luutantti Pasenow ja kirjanpit\u00e4j\u00e4 Esch ovat my\u00f6s merkitt\u00e4viss\u00e4 rooleissa, mutta kummankin tarina on edennyt &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-271-liikemies-huguenau\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[756,6,900,901,758],"class_list":["post-1142","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-hermann-broch","tag-keltainen-kirjasto","tag-liikemies-huguenau","tag-liikemies-hugunenau-eli-asiallisuus","tag-unissakulkijat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1142","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1142"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1142\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1146,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1142\/revisions\/1146"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1142"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1142"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1142"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}