{"id":1218,"date":"2024-11-22T18:00:00","date_gmt":"2024-11-22T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1218"},"modified":"2024-11-22T07:00:58","modified_gmt":"2024-11-22T04:00:58","slug":"keltainen-kirjasto-289-sokerikuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-289-sokerikuja\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #289: Sokerikuja"},"content":{"rendered":"\n

Kuinka paljon voi muuttua kolmen sukupolven aikana? Ilmeisesti kokonainen maailma. Naguib Mahfouzin Kairo-trilogia p\u00e4\u00e4ttyy Sokerikujan<\/em> my\u00f6t\u00e4. Millaisen tarinan kertoikaan kolmas romaani ja millaisen koko kolmikko?<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen osan<\/a> lukemisen j\u00e4lkeen vaikutelmani oli, ett\u00e4 teoksessa oli kaksi tarinaa: taustalla uudistuva ja itsen\u00e4istyv\u00e4st\u00e4 Egyptist\u00e4 ja etualalla kauppias Sayyid, joka ei aio uudistua, ja h\u00e4nen perheens\u00e4, joka v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuttuu esimerkiksi lasten kasvaessa. J\u00e4in hieman kaipaamaan tarinaan varsinaista konfliktia – j\u00e4nnitett\u00e4 kirjoittaja siihen toki rakensi, mutta ensimm\u00e4isen romaanin tarinassa se ei viel\u00e4 k\u00e4rjistynyt niin, ett\u00e4 tarina olisi tuntunut kokonaiselta.<\/p>\n\n\n\n

Keskimm\u00e4isess\u00e4 osassa<\/a> uudistumisen j\u00e4nnitteet eri tasoilla olivat edelleen mukana, mutta huomio oli voimakkaammin ihmisten sis\u00e4isiss\u00e4 konflikteissa kuin ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 ja ihmisten ja yhteiskunnan v\u00e4lisess\u00e4. Kauppias Sayyidia aktiivisemmassa roolissa olivat h\u00e4nen aikuistuvat lapsensa, jotka l\u00e4hestyv\u00e4t voimiensa huippua samalla kun heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 itsevaltainen ote alkaa kirvota. Vaikka tarinassa keskityt\u00e4\u00e4nkin kuvaamaan ihmisten sis\u00e4isi\u00e4 maailoja ja heid\u00e4n suhteitaan omiin muodostuviin tarinoihinsa enemm\u00e4n kuin aikaisemmin, konfliktien taustat ovat yh\u00e4 selv\u00e4sti muuttuvassa maailmassa ja muuttuvissa yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas osaa jatkaa keskimm\u00e4isen linjoilla. Siin\u00e4 tuodaan mukaan Sayydin lapsenlapset aktiivisempina toimijoina, mutta keskeinen osa tarinasta on h\u00e4nen lapsensa Kamalin kamppailu itsens\u00e4 kanssa. Perheens\u00e4 aikaisempi itsevaltias Sayyid on jo luopunut vallastaan mutta joutuu luopumaan my\u00f6s toimintakyvyst\u00e4\u00e4n ja lopulta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Taustalla ollut Egyptin tarina kertoo itsen\u00e4istymisest\u00e4, kansallistunteesta, uhmasta. Samalla se antoi syit\u00e4 my\u00f6s ihmisten sis\u00e4isiin konflikteihin sek\u00e4 ihmisten konflikteihin yhteis\u00f6jens\u00e4 ja yhteiskunnan kanssa. Sokerikujassa<\/em> t\u00e4st\u00e4 on osoituksena perheen nuorimman sukupolven poikien tarinat: yhdest\u00e4 tulee vaikutusvaltainen virkamies, kaksi muuta p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t teoksen lopussa vangeiksi yhden kuuluessa kommunisteihin ja toisen radikaaliin muslimiveljeskuntaan. Muuttunut Egypti tarjoaa siis erilaisia tarinoita elett\u00e4v\u00e4ksi – ehk\u00e4 useammanlaisia kuin ennen – mutta kaikki niist\u00e4 eiv\u00e4t edelleenk\u00e4\u00e4n ole yht\u00e4 helppoja tai yht\u00e4 arvostettuja. Toiset tarinat ovat helpommin tragedioita – ainakin vuosisadan alussa ja keskell\u00e4 toista maailmansotaa.<\/p>\n\n\n\n

Sayydin tarina hahmottuu Sokerikujan<\/em> my\u00f6t\u00e4 tarinaksi luopumisesta. H\u00e4nen itsevaltiutensa kest\u00e4\u00e4 lopulta lyhyen ajan – tarinan sis\u00e4ll\u00e4 toki vuosikymmeni\u00e4, mutta koko trilogiassa tuskin yht\u00e4 osaa. H\u00e4nen poikansa Kamalin tarina puolestaan kertoo idealismista, sopeutumisesta ja lopulta jonkinlaisesta luopumisesta. Kamalin tarinassa t\u00e4rke\u00e4ksi nousee paitsi ajan huomaamaton kuluminen ja ihanteiden toteutumattomuus mutta my\u00f6s h\u00e4nen nuoruutensa rakastetun perheen tarina. Viimeksi mainittu osoittaa voimakkaasti sen, kuinka merkitykset muuttuvat kuluneen ja kulutetun el\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Kamalin aikoineen torjunut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ihastumisen kohde ei her\u00e4t\u00e4 kunnolla en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tunnetta, ja Kamalin on ehk\u00e4 vaikea tunnistaa itse\u00e4\u00e4n samaksi aikoinaan ihastuneeksi ihmiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Ironista onkin, kun Kamalin yst\u00e4v\u00e4 aikaisemmilta vuosilta – nuoruuden palvonnan kohteen veli – toteaa Kamalille t\u00e4m\u00e4n olevan onnellinen ja saanut n\u00e4hd\u00e4 nuoruutensa haaveiden toteutuvan. Kamalin tarina n\u00e4ytt\u00e4ytyy voi siis n\u00e4ytt\u00e4ytyi ulosp\u00e4in kovin toisenlaisena kuin h\u00e4nelle itselleen, vaikka osa kommenteista kumpuaisikin kohteliaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Koko trilogian tarina tuntuu p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n ahdistukseen ja ep\u00e4tietoisuuteen toiveikkuuden sijaan. En tied\u00e4, oliko se kirjoittajan pyrkimys. Ensimm\u00e4isen osan j\u00e4lkeen kirjoitin n\u00e4in: ”Mittava sivum\u00e4\u00e4r\u00e4 kuluu loppuun, mutta kunnon konfliktia ei tule. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 se tietenkin voi olla n\u00e4in, mutta ent\u00e4 romaanin tarinassa?” Nyt arvioisin, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kunnon konfliktejakin tuli, mutta ehk\u00e4 teoskolmikon kantavat konfliktit olivat avainkohtausten sijaan koko kudelmassa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuinka paljon voi muuttua kolmen sukupolven aikana? Ilmeisesti kokonainen maailma. Naguib Mahfouzin Kairo-trilogia p\u00e4\u00e4ttyy Sokerikujan my\u00f6t\u00e4. Millaisen tarinan kertoikaan kolmas romaani ja millaisen koko kolmikko? Ensimm\u00e4isen osan lukemisen j\u00e4lkeen vaikutelmani oli, ett\u00e4 teoksessa oli kaksi tarinaa: taustalla uudistuva ja itsen\u00e4istyv\u00e4st\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[952,883,6,840,882,951],"class_list":["post-1218","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-intohimon-palatsi","tag-kairo-trilogia","tag-keltainen-kirjasto","tag-naguib-mahfouz","tag-palatsikatu","tag-sokerikuja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1218"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1219,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1218\/revisions\/1219"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1218"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1218"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}