{"id":1231,"date":"2025-01-03T18:00:00","date_gmt":"2025-01-03T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1231"},"modified":"2024-12-27T12:00:40","modified_gmt":"2024-12-27T09:00:40","slug":"keltainen-kirjasto-292-nousee-paiva-laskee-paiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-292-nousee-paiva-laskee-paiva\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #292: Nousee p\u00e4iv\u00e4, laskee p\u00e4iv\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kun olin jonkin aikaa lukenut Isaac Bashevis Singerin Nousee p\u00e4iv\u00e4, laskee p\u00e4iv\u00e4<\/em> -romaania, mietin ett\u00e4 onpa Saul Bellowilla nyt erilainen ote kuin useimmissa aikaisemmissa romaaneissaan.<\/p>\n\n\n\n

Syy on tietenkin se, ett\u00e4 se tosiaan on Isaac Bashevis Singerin romaani. En edelleenk\u00e4\u00e4n tutustu lukemiini kirjoihin etuk\u00e4teen enk\u00e4 n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n katso kovin tarkkaan kirjoittajiakaan. Viimeksi n\u00e4in vakava mielikuvien sekoittuminen tapahtui liki kaksisataa kirjaa sitten<\/a>, kun aluksi mielsin John Steinbeckin Yst\u00e4vyyden talon <\/em>William Faulknerin teokseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kun huomasin, ett\u00e4 Nousee p\u00e4iv\u00e4, laskee p\u00e4iv\u00e4<\/em> -romaanin kirjoittaja on Singer, lukukokemus asettui tutumpiin uomiin. Se kuitenkin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen: voiko Singer kertoa t\u00e4ss\u00e4 tarinassa jotain sellaista, jota h\u00e4n ei olisi olennaisilta osiltaan kertonut jo Moskatin suvussa<\/a><\/em>?<\/p>\n\n\n\n

Voi tietenkin olla, ett\u00e4 luen t\u00e4t\u00e4 tarinaa – tai molempia tarinoita – liian vahvasti jonkinlaisina ”juutalaisen kansan” tarinana 1800- ja 1900-luvun Euroopassa. Silloin en voikaan erottaa Nousee p\u00e4iv\u00e4, laskee p\u00e4iv\u00e4 <\/em>-teosta kunnolla Moskatin suvusta<\/em>. Ensin sekoittui kirjailija toiseen, t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oikean kirjailijan aikaisempi teos menee lomittain nyt lukemani kanssa. Kummankin tarinan erityispiirteet alkavat sekoittua ja teosten omaleimaisuus on uhattuna.<\/p>\n\n\n\n

Vai voisivatko Moskatin suku <\/em>ja Nousee p\u00e4iv\u00e4, laskee p\u00e4iv\u00e4 <\/em>yhdess\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isen osansa Illan tullen, y\u00f6n pimeten<\/em> kanssa muodostaa yhden viel\u00e4 suuremman kokonaisteoksen? N\u00e4m\u00e4 tulisi ehk\u00e4 lukea rinnakkain tai lyhyess\u00e4 ajassa per\u00e4j\u00e4lkeen eik\u00e4 vuosien erolla teosten v\u00e4liss\u00e4. No, j\u00e4lkimm\u00e4inen osa on numeroltaan 302 eli tulee luettavaksi jo muutaman kuukauden kuluttua. Katsotaan, kuinka tarina jatkuu – tai jatkaa sekoittumistaan toisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun olin jonkin aikaa lukenut Isaac Bashevis Singerin Nousee p\u00e4iv\u00e4, laskee p\u00e4iv\u00e4 -romaania, mietin ett\u00e4 onpa Saul Bellowilla nyt erilainen ote kuin useimmissa aikaisemmissa romaaneissaan. Syy on tietenkin se, ett\u00e4 se tosiaan on Isaac Bashevis Singerin romaani. En edelleenk\u00e4\u00e4n tutustu … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[971,467,46,6,667,970,96,284],"class_list":["post-1231","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-illan-tullen-yon-pimeten","tag-isaac-bashevis-singer","tag-john-steinbeck","tag-keltainen-kirjasto","tag-moskatin-suku","tag-nousee-paiva-laskee-paiva","tag-william-faulkner","tag-ystavyyden-talo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1231"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1232,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1231\/revisions\/1232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}