{"id":1268,"date":"2025-03-28T18:00:00","date_gmt":"2025-03-28T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1268"},"modified":"2025-03-26T21:28:20","modified_gmt":"2025-03-26T18:28:20","slug":"keltainen-kirjasto-301-velho-mieheksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-301-velho-mieheksi\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #301: Velho mieheksi"},"content":{"rendered":"\n<p>Nelj\u00e4s sataluku alkaa Robertson Daviesin romaanilla <em>Velho mieheksi<\/em>. Se on tarina, joka on melkein tarina parantavista tarinoista tai el\u00e4m\u00e4ntarinan ymm\u00e4rt\u00e4misesta parantamisen v\u00e4lineen\u00e4, mutta ei lopulta kuitenkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Suurimman osan viidest\u00e4sadasta sivustaan <em>Velho mieheksi<\/em> etenee kuin mik\u00e4kin John Irvingin teos, vaikka ei varsinaisesti alakaan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6st\u00e4 vanhemmista tai isovanhemmista tai ole samalla tavalla uskallettu. Romaani dokumentoi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ns\u00e4 matkaa lapsesta hieman eriskummalliseksi l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi ja kohti vanhuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Varmaankin nelj\u00e4nnensadan sivun l\u00e4hestyess\u00e4 aloin mietti\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4 <em>Velho mieheksi<\/em> varsinaisesti kertookaan. Se vain eteni ja eteni. Mutta etenik\u00f6 se mink\u00e4\u00e4n keskeisen konfliktin tai kantavan teeman varassa eli oliko se tarina mist\u00e4\u00e4n? Enimm\u00e4kseen en ole varma. Lapsuuden ja nuoruuden yst\u00e4v\u00e4t ja j\u00e4nnitteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t taustalle, kunnes ne teoksen loppupuolella palaavat kuin ollakseen mukana jonkinlaisessa huipennuksessa, mutta t\u00e4m\u00e4 selke\u00e4 tarinamaisuus sitten alleviivaakin tarinan keinotekoista luonnetta &#8211; siis sit\u00e4, ett\u00e4 kyse on keksityist\u00e4 jutuista.<\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4 ne parantavat tarinat? P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 tekee l\u00e4\u00e4k\u00e4rinty\u00f6t\u00e4\u00e4n osin omintakeisella &#8221;psykosomaattisella&#8221; otteella, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostusta mutta my\u00f6s ep\u00e4ilyksi\u00e4. H\u00e4n kuuntelee potilaidensa el\u00e4m\u00e4ntarinoita ja her\u00e4ttelee heit\u00e4 toimimaan toisin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, jotta heid\u00e4n vaikeasti parannettavat sairautensa &#8211; tai vaivat, jotka eiv\u00e4t varsinaisesti ole sairauksia ensink\u00e4\u00e4n &#8211; eiv\u00e4t haittaisi arkea niin paljon. Kuuntelemalla tarinoita ja ravistelemalla niit\u00e4 h\u00e4n on muuttamassa potilaidensa el\u00e4m\u00e4ntarinoita toisenlaisiksi. T\u00e4ll\u00e4 lienee l\u00e4ht\u00f6kohtansa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n lapsuuden vakavassa sairaudessa, jota hoitamaan kutsuttiin reservaatin parantaja ja h\u00e4nen taruolentonsa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kysymykseksi kuitenkin j\u00e4\u00e4 se, mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarina &#8211; <em>Velho mieheksi<\/em> &#8211; kertoo. Se olisi voinut todella olla tarina parantavista tarinoista, mutta ei kuitenkaan ollut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nelj\u00e4s sataluku alkaa Robertson Daviesin romaanilla Velho mieheksi. Se on tarina, joka on melkein tarina parantavista tarinoista tai el\u00e4m\u00e4ntarinan ymm\u00e4rt\u00e4misesta parantamisen v\u00e4lineen\u00e4, mutta ei lopulta kuitenkaan. Suurimman osan viidest\u00e4sadasta sivustaan Velho mieheksi etenee kuin mik\u00e4kin John Irvingin teos, vaikka ei &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-301-velho-mieheksi\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[523,6,579,1020],"class_list":["post-1268","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-john-irving","tag-keltainen-kirjasto","tag-robertson-davies","tag-velho-mieheksi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1268","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1268"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1268\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1269,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1268\/revisions\/1269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1268"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1268"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1268"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}