{"id":1271,"date":"2025-04-04T18:00:00","date_gmt":"2025-04-04T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1271"},"modified":"2025-04-01T20:58:54","modified_gmt":"2025-04-01T17:58:54","slug":"kolmas-satanen-jo-luettuja-kirjoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/kolmas-satanen-jo-luettuja-kirjoja\/","title":{"rendered":"Kolmas satanen: Jo luettuja kirjoja"},"content":{"rendered":"\n<p>Katsotaan taas taaksep\u00e4in. Blogissani ei ole omia merkint\u00f6j\u00e4 jokaiselle Keltaisen kirjaston kirjalle vaan vain niille, jotka luen t\u00e4ss\u00e4 urakassa. En siis lue jo lukemiani uudelleen tai muistele niit\u00e4 merkint\u00f6ihin saakka. Muistelen kuitenkin nyt kirjoja 201\u2013300, jotka olin lukenut ennen urakkaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Niit\u00e4 ei ole monta, ja ne ovat kirjailijoilta, jotka ovat t\u00e4ss\u00e4 jo luettujen sarjassa tuttuja. <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/ensimmaiset-sata-jo-luettuja-kirjoja\/\" data-type=\"post\" data-id=\"495\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Ensimm\u00e4isest\u00e4 sadasta<\/a> olin lukenut ennen urakkaa useita Ernest Hemingwayn, Italo Calvinon ja James Joycen teoksia. <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/toiset-sata-jo-luettuja-kirjoja\/\" data-type=\"post\" data-id=\"944\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Toisesta satasesta<\/a> olin lukenut ennakkoon 15 kirjaa ja kaikki ne olivat kolmelta kirjoittajalta:&nbsp;Kurt Vonnegut,&nbsp;Italo Calvino&nbsp;ja&nbsp;G\u00fcnter Grass. Kolmannessa satasessa Grassin tilalla on Jos\u00e9 Saramago.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmannessa satasessa n\u00e4it\u00e4 jo luettuja kirjoja on jo aika v\u00e4h\u00e4n. Melkein kaikkia yhdist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole tekij\u00e4ns\u00e4 bibliografiassa mit\u00e4\u00e4n erityisi\u00e4 merkkiteoksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Italo Calvino: <em>Herra Palomar<\/em>. T\u00e4m\u00e4 on mitaltaan vaatimaton mutta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n kiehtova tarina. Sen loppu on erityisen hieno. Lainattakoon viimeinen kappale t\u00e4h\u00e4n (suomentanut Liisa Ry\u00f6m\u00e4):<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&#8221;Jos ajan t\u00e4ytyy loppua, sit\u00e4 voi my\u00f6s kuvata, hetki hetkelt\u00e4&#8221;, Palomar ajattelee, &#8221;ja jokainen hetki venyy sit\u00e4 kuvattaessa niin ettei sen loppua en\u00e4\u00e4 n\u00e4y.&#8221; H\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ryhty\u00e4 kuvaamaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 jokaista hetke\u00e4, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 ajattele olevansa kuollut ennen kuin on kuvannut ne kaikki. Samalla hetkell\u00e4 h\u00e4n kuolee.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Kokonaisuus on muodon ja sis\u00e4ll\u00f6n hieno liitto.<\/p>\n\n\n\n<p>Kurt Vonnegut: <em>Siniparta<\/em> ja <em>Hokkus pokkus<\/em>. N\u00e4m\u00e4 ovat tekij\u00e4ns\u00e4 my\u00f6h\u00e4istuotantoa kuten <em>Herra Palomar <\/em>oli Calvinon. <em>Siniparta<\/em> tai <em>Hokkus pokkus <\/em>eiv\u00e4t eiv\u00e4t ole muodon ja sis\u00e4ll\u00f6n hieno liitto. Kumpikin on el\u00e4m\u00e4kertatyyppinen teos &#8211; ei toki Vonnegutin vaan tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n &#8211; jonka tapahtumissa on oma vinoutuneisuutensa, mutta jos n\u00e4iss\u00e4 jotain erityist\u00e4 kekseli\u00e4isyytt\u00e4 tai kiinnostavuutta oli, se ei ollut minun tavoitettavissani. Jos n\u00e4iden kirjoittaja ei olisi ollut Vonnegut, niit\u00e4 tuskin olisi n\u00e4hty Keltaisessa kirjastossa. Viimeist\u00e4 romaania eli <em>Ajanj\u00e4ristyst\u00e4 <\/em>ei sitten siin\u00e4 julkaistukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos\u00e9 Saramago: <em>Kertomus sokeudesta<\/em>. Suhteeni Saramagon teoksiin on j\u00e4nnitteinen. Toistan itse\u00e4ni, mutta todettakoon taas, ett\u00e4 h\u00e4nen erikoinen tyylins\u00e4 &#8211; varsinkin kun se pysyy samana teoksesta toiseen &#8211; ei palvele tarinaa. On hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 <em>Kertomus sokeudesta<\/em> oli ensimm\u00e4inen lukemani Saramagon romaani. Se j\u00e4tti minut h\u00e4mmennyksen valtaan &#8211; siis v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisen h\u00e4mmennyksen. Mietin, mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kirjailijassa on niin erikoista. Toki tarina sokeutuvasta kaupungista on mielikuvituksellinen ja mahdollistaa hyvinkin symboliset tulkinnat. Se, ettei hahmoja nimet\u00e4, on mielenkiintoista. Muu tyylillinen vaikeaselkoisuus tuntuu itsetarkoitukselliselta tai laiskalta, vaikka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei siis ole muodon ja sis\u00e4ll\u00f6n hieno liitto.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmannessa satasessa oli siis vain muutama ennakkoon luettu teos. Onkohan seuraavassa satasessa ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Katsotaan taas taaksep\u00e4in. Blogissani ei ole omia merkint\u00f6j\u00e4 jokaiselle Keltaisen kirjaston kirjalle vaan vain niille, jotka luen t\u00e4ss\u00e4 urakassa. En siis lue jo lukemiani uudelleen tai muistele niit\u00e4 merkint\u00f6ihin saakka. Muistelen kuitenkin nyt kirjoja 201\u2013300, jotka olin lukenut ennen urakkaa. &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/kolmas-satanen-jo-luettuja-kirjoja\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[300,1022,9,13,6,1023,14,1021],"class_list":["post-1271","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-herra-palomar","tag-hokkus-pokkus","tag-italo-calvino","tag-jose-saramago","tag-keltainen-kirjasto","tag-kertomus-sokeudesta","tag-kurt-vonnegut","tag-siniparta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1271"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1274,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1271\/revisions\/1274"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}