{"id":1286,"date":"2025-05-02T20:21:03","date_gmt":"2025-05-02T17:21:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1286"},"modified":"2025-05-02T20:21:03","modified_gmt":"2025-05-02T17:21:03","slug":"kirjahyllylla-bea-boy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/kirjahyllylla\/kirjahyllylla-bea-boy\/","title":{"rendered":"Kirjahyllyll\u00e4: BEA-BOY"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"513\" src=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/BEA-BOY-1024x513.jpg\" alt=\"Kuva kirjahyllylt\u00e4 Greg Bearista Pierre Boyleen.\" class=\"wp-image-1287\" srcset=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/BEA-BOY-1024x513.jpg 1024w, https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/BEA-BOY-300x150.jpg 300w, https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/BEA-BOY-768x385.jpg 768w, https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/BEA-BOY-1536x770.jpg 1536w, https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/BEA-BOY.jpg 1836w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Greg Bear &#8211; Pierre Boylle<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4st\u00e4 rivist\u00e4 kolme huomiota: yksi on Greg Bearin <em>Darwinin radiosta<\/em>, toinen Stefano Bennin <em>Baolista <\/em>ja kolmas Alfred Besterin <em>Murskatusta miehest\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Darwinin radiosta <\/em>on jotakuinkin tarina. Greg Bear oli vakiinnuttanut asemansa tieteiskirjailijana jo 1980-luvulla, ja varsin keskeinen teos onkin hyllyll\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 majaileva <em>Veren musiikkia<\/em>. Se ilmestyi suomeksi vuonna 1987 ja k\u00e4ynnisti Bear-k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten sarjan, jonka silloinen viimeinen osa <em>P\u00e4\u00e4t<\/em> ilmestyi 1992. Jos T\u00e4htien sota -romaani Kulkuriplaneetta j\u00e4tet\u00e4\u00e4n laskuista, seuraava k\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli vasta vuonna 2001 ilmestynyt ja alkukielell\u00e4 vuonna 1999 tullut <em>Darwinin radio<\/em>. Olin vuosina 1999 ja 2000 huomannut, ett\u00e4 Bearista kohistiin taas, ja nimenomaan <em>Darwinin radion <\/em>vuoksi. Valittelin suomalaisen kustannusmaailman takapajuisuutta, kun Bearin kiitelty ja palkittu teos vaikutti j\u00e4\u00e4v\u00e4n vaille huomiota. Ostin oman alkukielisen <em>Darwin&#8217;s Radio<\/em> -pokkarini Joensuun Fantasiapeleist\u00e4 &#8211; ainakin n\u00e4in muistan. Se on sittemmin pantu kierr\u00e4tykseen jonkin muuton yhteydess\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ilmestymisen j\u00e4lkeen. Luultavasti en ole lukenut k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, mutta englanninkielisen pokkarin luin. T\u00e4ss\u00e4 melkein-tarinassani ei kuitenkaan ole erityist\u00e4 huipennusta. Odotuksistani huolimatta tai niiden vuoksi <em>Darwin&#8217;s Radio <\/em>ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n valloittava lukukokemus. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ilmestyminen parin vuoden kuluttua ei siten ollutkaan juhlan paikka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Baolista <\/em>ei ole mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 tarinaa, mutta kuitenkin kommentti tarinasta. Pienoisromaani sinkoilee melkein mutta ei aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla omalakisessa mutta siin\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n johdonmukaisessa maailmassaan ja lopulta vihjaa sellaista, ettei p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4 ollutkaan oikeasti olemassa. On tietenkin aivan mahtava pohdinnan kohde, mit\u00e4 tarkoittaa se, ett\u00e4 tarinan henkil\u00f6 on tarinassa oikeasti olemassa tai ett\u00e4 h\u00e4n ei olekaan. Fiktiollakin on asteensa jopa t\u00e4ysin kaunokirjallisissa teoksissa! Er\u00e4st\u00e4 yst\u00e4v\u00e4\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 lopun &#8221;juonipaljastus&#8221; tai ontologinen huiputus h\u00e4iritsi kovin. Ilmeisesti se tuntui viev\u00e4n pohjan koko tarinalta. Minusta se kuitenkin oli koko tarinan tai maailman idea.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Murskatusta miehest\u00e4 <\/em>j\u00e4i mieleen yksi erityinen asia. Siin\u00e4 murhaa aikova tarvitsee ik\u00e4\u00e4n kuin korvamadon suojautuakseen ajatustenlukijoilta. Se menee n\u00e4in: &#8221;Tiukkaa, sanoi tensori. Paine, pakokauhu, sodan pauhu t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maan.&#8221; Ensimm\u00e4inen lause &#8211; &#8221;tiukkaa, sanoi tensori&#8221; -j\u00e4i k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erilaisiin yhteyksiin, ja olisin muistanut koko litanian liki t\u00e4ysin tarkastamatta sit\u00e4 kirjasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4st\u00e4 rivist\u00e4 kolme huomiota: yksi on Greg Bearin Darwinin radiosta, toinen Stefano Bennin Baolista ja kolmas Alfred Besterin Murskatusta miehest\u00e4. Darwinin radiosta on jotakuinkin tarina. Greg Bear oli vakiinnuttanut asemansa tieteiskirjailijana jo 1980-luvulla, ja varsin keskeinen teos onkin hyllyll\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/kirjahyllylla\/kirjahyllylla-bea-boy\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[977],"tags":[1034,927,1031,1030,1035,1033,926,1032],"class_list":["post-1286","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjahyllylla","tag-alfred-bester","tag-baol","tag-darwinin-radio","tag-greg-bear","tag-murskattu-mies","tag-paat","tag-stefano-benni","tag-veren-musiikkia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1286","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1286"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1286\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1289,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1286\/revisions\/1289"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1286"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1286"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1286"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}