Antiikin filosofi Herakleitoksen arvellaan ajatelleen, ett\u00e4 maailmankaikkeuden perusolemukseen kuuluu liike tai muutos. ”Kaikki virtaa.” Muutos kuuluu niin ihmiseen kuin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6nkin. Ainakin Wikipedian mukaan:<\/p>\n\n\n\n
\nMe sek\u00e4 astumme ett\u00e4 emme astu samoihin jokiin, olemme ja emme ole.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Kun nykylukija lukee kyberpunk-lajityypin perusteoksen, William Gibsonin Sprawl-trilogian ensimm\u00e4isen osan Neurovelho<\/em>, h\u00e4n ei mitenk\u00e4\u00e4n voi lukea sit\u00e4 samalla tavalla kuin lukija 1980-luvulla. Maailma on virrannut. Siit\u00e4 on monilta osin tullut pahempi dystopia kuin romaaneissa esitettiin.<\/p>\n\n\n\n
Kun min\u00e4 luen trilogiaa uudestaan, en voine kokea samoja vaikutelmia kuin n\u00e4it\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran lukioi\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pi kahlatessani. Min\u00e4kin olen virrannut, joskaan en varmaan kaikilta osiltani muuttunut. Tai mist\u00e4p\u00e4 min\u00e4 tied\u00e4n, kuinka dystooppisena n\u00e4kyn\u00e4 16-vuotias min\u00e4ni olisi katsellut hiuksiltaan harvenevaa ja kollageeneiltaan l\u00f6ystyv\u00e4\u00e4 omakotitalonsa vapaa-ajanhuoneessa tietokoneella istuvaa tulevaisuudenkuvaansa.<\/p>\n\n\n\n
\nTaivas himersi sataman yll\u00e4 kuin sammuneelle kanavalle k\u00e4\u00e4nnetty televisio.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
N\u00e4in alkaa trilogian ensimm\u00e4inen osa eli Neurovelho<\/em>. Virtaus n\u00e4kyy: voiko en\u00e4\u00e4 puhua siit\u00e4, ett\u00e4 television sammunut kanava himert\u00e4\u00e4? Sammuvatko kanavat en\u00e4\u00e4 milloinkaan? Onko televisioita en\u00e4\u00e4 varsinaisesti olemassa, vai alkavatko ne liudentua osaksi yleist\u00e4 p\u00e4\u00e4telaitteiden valikoimaa?<\/p>\n\n\n\n
Ent\u00e4 Neurovelhon<\/em> ja koko trilogian kyberavaruus, eli<\/p>\n\n\n\n
\nKonsensuaalinen hallusinaatio, jonka miljoonat lailliset operaattorit ja matemaattisia k\u00e4sitteit\u00e4 opiskelevat lapset kokevat p\u00e4ivitt\u00e4in kaikissa maissa\u2026 Ihmiskunnan j\u00e4rjestelm\u00e4n kaikista tietopankeista abstrahoidun datan graafinen esitys. K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n mutkikas. Mielen ep\u00e4avaruuteen sijoittuvia valosuoria, dataklustereita ja -konstellaatioita.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Datajockeyt sukelsivat t\u00e4h\u00e4n kyberavaruuteen tekem\u00e4\u00e4n tietomurtoja, ja Neu<\/em>rovelhon <\/em>yhden p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n Casen teht\u00e4v\u00e4 on mustan p\u00f6rssin kokeellisella ohjelmalla – er\u00e4\u00e4nlaisella j\u00e4\u00e4nmurtajalla – vapauttaa salaper\u00e4isen sukuyhtym\u00e4n tai yritysrypp\u00e4\u00e4n kiertorata-asemalla oleva teko\u00e4ly kahleistaan ja auttaa sit\u00e4 yhdistym\u00e4\u00e4n toisen kaltaisensa kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Maailma on virrannut. Mekin olemme tavallaan kyberavaruudessa, mutta meid\u00e4n ei tarvitsemme olla poikkeusyksil\u00f6it\u00e4 surffaillaksemme data-aalloilla. Keskeisin ero on kuitenkin se, ett\u00e4 me emme mene mihink\u00e4\u00e4n kyberavaruuteen, vaan se on kaikkialla meid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4mme. Jos me olemme jossain ”kaikista tietopankeista abstrahoidussa datassa”, niin olemme siell\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 meist\u00e4 mainostusta ja muuta tiedonlouhintaa varten tehtyin\u00e4 hahmoina.<\/p>\n\n\n\n
Mutta mit\u00e4 on Neurovelho<\/em> ja Sprawl-trilogia lukukokemuksena minulle nyt yli 40-vuotiaana maailmassa, joka ainakin etuoikeutetun pohjoismaalaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on lopettelemassa kulta-aikaansa?<\/p>\n\n\n\n
Eih\u00e4n se voi iske\u00e4 samalla tavalla ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lukiessa. Se ei kerro mahdollisesta tulevaisuudesta, vaan tietyll\u00e4 tavalla ep\u00e4uskottavista sankariteoista milj\u00f6\u00f6ss\u00e4, joka on jo retrofuturistinen.<\/p>\n\n\n\n
Mutta enp\u00e4 min\u00e4k\u00e4\u00e4n koe en\u00e4\u00e4 monia asioita niin intensiivisesti kuin ennen. Kaikki on virrannut. Huomio kiinnittyykin nyt enemm\u00e4n muodollisiin kuin sis\u00e4ll\u00f6llisiin seikkoihin, kuten tarinankuljetukseen ja sen eroihin romaanien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Sprawl-trilogian osissa tarina koostuu kirja kirjalta useammista lopulta toisiinsa kietoutuneista tarinoista. Neurovelhossa<\/em> on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksi tarinalinja, Kreivi Nollassa <\/em>kolme, ja Mona Lisassa (tai niin kuin sit\u00e4 haluaisin nimitt\u00e4\u00e4: Mahtik\u00e4sky Mona Lisassa<\/em>) niit\u00e4 on nelj\u00e4. Gibsonin kerronta muuttuu koko ajan taitavammaksi ja tarina monitahoisemmaksi. <\/p>\n\n\n\n
Toisaalta tarina itsess\u00e4\u00e4n on melko yksinkertainen mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avaudu lukijalle v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Ihmiskunnan datamatriisi tai ainakin osa siit\u00e4 saavuttaa tietoisuuden, tutustuu kyberavaruuteen joskus soluttautuneisiin haamuihin tai henkiin, jotka saattavat olla Maan ulkopuolisen \u00e4lyn edustajia, ja alkaa syvent\u00e4\u00e4 tuttavuutta tuon \u00e4lyn kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Voikin kysy\u00e4, mik\u00e4 on ihmisten rooli t\u00e4ss\u00e4. Lukuisissa tarinalinjoissa ihmiset h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t: he tekev\u00e4t vaarallisia teht\u00e4vi\u00e4 elannokseen ja pakon edess\u00e4, sotkeutuvat ongelmiin vahingossa ja heikkouttaan, ja tavalla tai toisella toimivat teko\u00e4lyjen ja matriisin henkien pelinappuloina. He eiv\u00e4t tunne kokonaisuutta, mutta heid\u00e4n kauttaan lukija hahmottaa sit\u00e4 v\u00e4hitellen.<\/p>\n\n\n\n
Viime vuonna ilmestyi T\u00e4htivaeltaja<\/em>-lehdess\u00e4 Esko Suorannan artikkeli ”Oletko lukenut Neurovelhon aina v\u00e4\u00e4rin?” Siin\u00e4 kiinnitettiin huomiota k\u00e4\u00e4nn\u00f6svirheeseen, joka muuttaa romaanin tai oikeastaan koko trilogian keskeist\u00e4 viesti\u00e4 ja liittyy siten juuri t\u00e4h\u00e4n ihmisten rooliin tarinassa.<\/p>\n\n\n\n
Suorannan mukaan alkuteoksen lopussa teko\u00e4ly kertoo Caselle, ett\u00e4 ”Things aren’t different. Things are things.” T\u00e4m\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty ”Asiat ovat toisin. Asiat ovat asioita.” Alkuteoksessa asiat eiv\u00e4t ole teko\u00e4lyn mukaan muuttuneet, mutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 ne ovat toisin. Tavallaan ihmisten teot olivat yhdentekevi\u00e4, vaikka teko\u00e4lyille ratkaisevia. Tai kenties teko\u00e4lyt ovat ihmisille yhdentekevi\u00e4, sill\u00e4 ne suuntaavat Alfa Centauriin ihmisten j\u00e4\u00e4dess\u00e4 rikkonaisina dystopiaansa.<\/p>\n\n\n\n
Nyt kaiken virratessa on mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, kuinka t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n maailmassa k\u00e4y – vai tapahtuvatko molemmat vaihtoehdot.<\/p>\n\n\n\n
(Neurovelhon<\/em> k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset: Arto H\u00e4il\u00e4)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Antiikin filosofi Herakleitoksen arvellaan ajatelleen, ett\u00e4 maailmankaikkeuden perusolemukseen kuuluu liike tai muutos. ”Kaikki virtaa.” Muutos kuuluu niin ihmiseen kuin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6nkin. Ainakin Wikipedian mukaan: Me sek\u00e4 astumme ett\u00e4 emme astu samoihin jokiin, olemme ja emme ole. Kun nykylukija lukee kyberpunk-lajityypin perusteoksen, … Lue loppuun