{"id":1325,"date":"2025-07-25T18:00:00","date_gmt":"2025-07-25T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1325"},"modified":"2025-07-25T14:53:48","modified_gmt":"2025-07-25T11:53:48","slug":"paluu-inho","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/sekalaista\/paluu-inho\/","title":{"rendered":"Paluu: Inho"},"content":{"rendered":"\n

Jean-Paul Sartren Inho<\/em> olisi voinut olla Keltaisen kirjaston luku-urakan #63, mutta olin lukenut sen jo teini-ik\u00e4isen\u00e4, enk\u00e4 aikonut lukea urakkaan kirjoja toistamiseen. Nyt tulokulma on siis toinen kuin yleens\u00e4 Keltaista kirjastoa lukiessa – eli henkil\u00f6kohtaisempi.<\/p>\n\n\n\n

Olen Inhon<\/em> ensimm\u00e4isen lukukerran ja nykyhetken v\u00e4liss\u00e4 usein miettinyt tuota lukukokemusta. Se oli niin j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4. Olen saattanut hyvinkin pit\u00e4\u00e4 Inhoa<\/em> parhaana lukemanani romaanina.<\/p>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n tuollainen ”parhaan” valinta tuntuu mielett\u00f6m\u00e4lt\u00e4, vaikka jotkut kirjat ovat tietenkin mieluisampia kuin toiset.<\/p>\n\n\n\n

Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 olen halunnut lukea Inhon<\/em> uudelleen juuri ensimm\u00e4isen lukukokemuksen henkisen intensiteetin vuoksi. Toisaalta juuri sen vuoksi olen v\u00e4ltellyt sen lukemista: ent\u00e4 jos romaani olisikin huono ja asettaisi kyseenalaiseksi silloisen arvostelukykyni ja paljastaisi keskenkasvuisuuteni?<\/p>\n\n\n\n

Mutta taas: ei siihen virtaan voi astua kahdesti eik\u00e4 monia asioita kokea yht\u00e4 voimallisesti kuin ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla kasvui\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta se minun tarinastani t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4. Ent\u00e4 Inhon<\/em> tarina?<\/p>\n\n\n\n

Romaanissahan ei n\u00e4enn\u00e4isesti tapahdu juuri mit\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 tuskailee historiallisen tutkielman kanssa, tapaa pari ihmist\u00e4, luopuu hankkeestaan ja miettii koko ajan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kokien v\u00e4lill\u00e4 ”kuvotukseksi” nime\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 oloa – tai paremminkin suhtautumistapaa koko olemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Tarinan kannalta t\u00e4rke\u00e4 tapahtuukin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kokemuksessa ja sen miettimisess\u00e4. Sen \u00e4\u00e4rell\u00e4 muuten huomaa itse pohtivansa – eri tavalla kuin teini-i\u00e4ss\u00e4 – ett\u00e4 onko t\u00e4m\u00e4 ”kuvotus” lopulta sellaista, ett\u00e4 sen voi kokea l\u00e4hinn\u00e4 joutilas hyvinvoiva keski-ik\u00e4inen, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n olemiseen liittyv\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys.<\/p>\n\n\n\n

\n

En halua muuta kuin tuntea s\u00e4\u00e4li\u00e4 huolten painamia ihmisi\u00e4 kohtaan. Se saa minut muuttumaan. Minulla ei ole huolia, ei esimiest\u00e4, ei vaimoa, ei lapsia. Rahaa taas on kuin koroilla el\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Olen vain olemassa, siin\u00e4 kaikki. Ja t\u00e4llainen huoli on niin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ja niin metafyysinen, ett\u00e4 se suorastaan h\u00e4vett\u00e4\u00e4. (s. 154)<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Loppu kohti Inhon<\/em> tarina tuntuu ohenevan ja ohenevan niin, ett\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 on paikoin l\u00e4hinn\u00e4 eksistentiaalisen filosofian tutkielman luonnoksia.<\/p>\n\n\n\n

\n

Olemassaolon merkitsevin piirre on sattumanvaraisuus. Olemassaolo ei siis ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Olemassaolo on olemassaoloa eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta. Kaikki olemassa oleva on havaittavissa<\/em>, mutta ei loogisesti johdettavissa<\/em>. Uskon, ett\u00e4 on ihmisi\u00e4, jotka ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n. He ovat kuitenkin yritt\u00e4neet selviyty\u00e4 sattumanvaraisuudesta sepitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ja oman itsens\u00e4 syyn\u00e4 olevan olennon k\u00e4sitteen. Mutta siten ei olemassaoloa voida milloinkaan selitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sattumanvaraisuus ei ole harhakuvitelma, ei ilmi\u00f6 joka voidaan tehd\u00e4 tyhj\u00e4ksi. Se on ehdoton ja siis t\u00e4ysin vailla syyt\u00e4. (s.189)<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

On Inhossa<\/em> silti selv\u00e4sti tarina. Siin\u00e4 on alkutilanne j\u00e4nnitteineen, sen ratkaisuyrityksi\u00e4, ja jonkinlainen loppuratkaisu. N\u00e4m\u00e4 ovat ja tapahtuvat pitk\u00e4lti p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n sis\u00e4isess\u00e4 maailmassa, mutta juonenkuljetus ei kuitenkaan ole aivan niin p\u00e4\u00e4lleliimattua kuin Platonin dialogeissa. Inho <\/em>on romaani eik\u00e4 filosofian luento.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tunnistan hyvin, miksi t\u00e4m\u00e4 on vedonnut teinin\u00e4. Voin tehd\u00e4 sen ilman samanlaista lempe\u00e4\u00e4 kiusaantuneisuutta kuin Nietzschen \u00e4\u00e4relle palatessa. Tunnistan my\u00f6s uuden aineksen: askarrutuksen siit\u00e4, olisinko vihdoinkin kykenev\u00e4 syventym\u00e4\u00e4n kunnolla fenomenologian ja eksistentialismin esitt\u00e4miin filosofisiin kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n

(Lainausten k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset: Juha Mannerkorpi)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jean-Paul Sartren Inho olisi voinut olla Keltaisen kirjaston luku-urakan #63, mutta olin lukenut sen jo teini-ik\u00e4isen\u00e4, enk\u00e4 aikonut lukea urakkaan kirjoja toistamiseen. Nyt tulokulma on siis toinen kuin yleens\u00e4 Keltaista kirjastoa lukiessa – eli henkil\u00f6kohtaisempi. Olen Inhon ensimm\u00e4isen lukukerran ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[474],"tags":[1073,410,409,6,1072],"class_list":["post-1325","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sekalaista","tag-friedrich-nietzsche","tag-inho","tag-jean-paul-sartre","tag-keltainen-kirjasto","tag-platon"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1325"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1326,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions\/1326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}