{"id":1414,"date":"2026-03-01T21:34:07","date_gmt":"2026-03-01T18:34:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=1414"},"modified":"2026-03-01T21:34:07","modified_gmt":"2026-03-01T18:34:07","slug":"keltainen-kirjasto-329-hyvan-naisen-rakkaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-329-hyvan-naisen-rakkaus\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #329: Hyv\u00e4n naisen rakkaus"},"content":{"rendered":"\n<p>Kotilajityyppini &#8211; jos sellaisista voidaan puhua &#8211; on tieteiskirjallisuus. Sen lukeminen tosin on ollut varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 viime vuosina, ainakin jos verrataan nuoruusaikoihin. Jos kuitenkin pit\u00e4isi sanoa, mit\u00e4 luen mieluiten, niin varmaan edelleen sanoisin refleksinomaisesti, ett\u00e4 tieteiskirjallisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Tieteiskirjallisuutta on sanottu ideoiden kirjallisuudeksi. Sellaiselle luonnollinen muoto on novelli. Hyv\u00e4n idea voi tehokkaasti ilmaista lyhyess\u00e4 muodossa ja kaiken turhan voi ymp\u00e4rilt\u00e4 karsia. Varsin moni tieteiskirjallisuuden klassikkoromaani on ollut aluksi omaper\u00e4iseen ideaan perustunut novelli.<\/p>\n\n\n\n<p>Aika usein tieteiskirjallisuuden kaanonin romaaneissa henkil\u00f6hahmot j\u00e4\u00e4v\u00e4t toissijaisiksi tai ovat suorastaan huonosti kirjoitettuna &#8211; ja romaanimittaan venytetyn tarinan ydinideakin saattaa tuntua vesittyneen.<\/p>\n\n\n\n<p>Alice Munron novellikokoelman tarinoita sen sijaan voi sanoa suhteiden kirjallisuudeksi &#8211; tosin on niiss\u00e4 toki ideoitakin. Kuitenkin sen sijaan, ett\u00e4 niiss\u00e4 oli yksi kantava idea, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 tarina py\u00f6rii, kyse on suhteiden ja samalla henkil\u00f6historioiden verkostosta. Tuntuu, kuin tarinat olisivat alkaneet jo kauan ennen kuin lukija p\u00e4\u00e4see niiden ensimm\u00e4iselle sivulle: ihmisill\u00e4 on omat historiansa ja yhteiset historiansa, ja uudet henkil\u00f6t tuovat mukaan uuden kertaluokan monimutkaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Selkein esimerkki Munroen teoksessa on novelli &#8221;Lapsia et saa&#8221;, jossa on paitsi aviomies- ja vaimo niin my\u00f6s rakastaja ja v\u00e4lill\u00e4 Orfeuksen ja Eurydikeen tarinan elementtej\u00e4. Aina hahmot ovat tarkasti kuvattuja, kuljettavat mukaan historiaansa ja suhteitaan, ja vaikka n\u00e4enn\u00e4isesti tapahtuisi v\u00e4h\u00e4n, hahmojen sis\u00e4inen ja v\u00e4linen el\u00e4m\u00e4 on runsasta. Repliikkeihinkin tuntuu sis\u00e4ltyv\u00e4n taustalla olevia tarinoita.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka tarinat tuntuvat alkaneen kauan ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 sivua, ne kuitenkin aika hyvin p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t viimeiselle sivulle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kotilajityyppini &#8211; jos sellaisista voidaan puhua &#8211; on tieteiskirjallisuus. Sen lukeminen tosin on ollut varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 viime vuosina, ainakin jos verrataan nuoruusaikoihin. Jos kuitenkin pit\u00e4isi sanoa, mit\u00e4 luen mieluiten, niin varmaan edelleen sanoisin refleksinomaisesti, ett\u00e4 tieteiskirjallisuutta. Tieteiskirjallisuutta on sanottu ideoiden &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-329-hyvan-naisen-rakkaus\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[609,1172,6,1173],"class_list":["post-1414","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-alice-munro","tag-hyvan-naisen-rakkaus","tag-keltainen-kirjasto","tag-lapsia-et-saa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1414","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1414"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1414\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1415,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1414\/revisions\/1415"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1414"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1414"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1414"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}