{"id":153,"date":"2017-11-03T18:00:45","date_gmt":"2017-11-03T16:00:45","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=153"},"modified":"2017-11-11T16:51:55","modified_gmt":"2017-11-11T14:51:55","slug":"keltainen-kirjasto-59-taipumaton-tahto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-59-taipumaton-tahto\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #59: Taipumaton tahto"},"content":{"rendered":"

John Steinbeckin Taipumaton tahto <\/em>sopisi – kuten my\u00f6s Hiiri\u00e4 ja ihmisi\u00e4<\/em> – sivujuoneksi Vihan hedelmiin<\/em>. Tarinat ovat variaatioita samasta teemasta, ja sellaisina niiden sis\u00e4llytt\u00e4minen samojen kansien v\u00e4liin olisi ollut turhaa ja est\u00e4nyt n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 kunkin muunnelman omaa painotusta.<\/p>\n

Mainitut tarinat ovat osia yhdest\u00e4 amerikkalaisesta suuresta tarinasta eli lamavuosista, vaeltavasta ty\u00f6voimasta ja ty\u00f6taisteluista. Aatehistorian kannalta kertomus liittyy ainakin viel\u00e4 suurempaan tarinaan: p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ovat kommunistisia agitaattoreita, ja marxilaisen historiank\u00e4sityksen mukaan ihmiskunta kulkee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohti kommunismia, joka on my\u00f6s yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen p\u00e4\u00e4tepiste.<\/p>\n

Taipumattomassa tahdossa<\/em> ei k\u00e4yd\u00e4 hienoviritteisi\u00e4 yhteiskuntateoreettisia keskusteluja. Polttaviin kysymyksiin kuuluu sosialismin ja kommunismin erojen sijaan esimerkiksi se, pysyyk\u00f6 lakkorintama jos miehet eiv\u00e4t saa sy\u00f6d\u00e4kseen. Silti marxilaiselle kehitystarinalle esitell\u00e4\u00e4n antiteesi. Lakkoleirin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri – skeptinen mutta vapaaehtoinen Burton – katsoo, ettei liikehdint\u00e4 p\u00e4\u00e4ty kommunistisen yhteiskunnan saavuttamiseen, mik\u00e4li sit\u00e4 edes voidaan saavuttaa, vaan heilahtelee joka tapauksessa eri suuntiin.<\/p>\n

Me toki tied\u00e4mme, tai ainakin voimme j\u00e4lkik\u00e4teen lukea, kuinka aikakauden lakoissa k\u00e4vi. Voimme my\u00f6s perustellusti arvella, ettei kommunistinen yhteiskunta syntynyt kuten Marx odotti – tai toki teoria voidaan pelastaa niin, ett\u00e4 katsotaan se aikaisemmin v\u00e4\u00e4rin tulkituksi. Niin tai n\u00e4in, historia ei loppunut it\u00e4blokin hajoamiseen, vaan eri j\u00e4nnitteet nousivat etualalle. Romaanissa toisen keskushenkil\u00f6n eli Jimin el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi yll\u00e4tt\u00e4en, nopeasti ja koruttomasti, mutta siin\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4nen historiastaan voi tehd\u00e4 selon, on ihmiskunnan historia ja tarina ehk\u00e4 liian paljon mink\u00e4\u00e4nlaiseen teoreettiseen yksinkertaistukseen – eik\u00e4 varmaankaan ihmiskunnan itsens\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

John Steinbeckin Taipumaton tahto sopisi – kuten my\u00f6s Hiiri\u00e4 ja ihmisi\u00e4 – sivujuoneksi Vihan hedelmiin. Tarinat ovat variaatioita samasta teemasta, ja sellaisina niiden sis\u00e4llytt\u00e4minen samojen kansien v\u00e4liin olisi ollut turhaa ja est\u00e4nyt n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 kunkin muunnelman omaa painotusta. Mainitut tarinat ovat … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[121,46,139,48],"class_list":["post-153","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-hiiria-ja-ihmisia","tag-john-steinbeck","tag-taipumaton-tahto","tag-vihan-hedelmat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=153"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":229,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions\/229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}