{"id":18,"date":"2017-01-22T14:41:11","date_gmt":"2017-01-22T12:41:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=18"},"modified":"2017-01-22T14:44:17","modified_gmt":"2017-01-22T12:44:17","slug":"kiehtova-vieraus-keltaisen-kirjaston-kaytavilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/kiehtova-vieraus-keltaisen-kirjaston-kaytavilla\/","title":{"rendered":"Kiehtova vieraus keltaisen kirjaston k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Yksi blogin alkusys\u00e4yksist\u00e4 liittyy Keltaiseen kirjastoon<\/a>. Vuonna 2015 hain kantavaa ideaa lukuponnistuksilleni: ehk\u00e4 halusin p\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 seuraavaa teosta valitessani tai ehk\u00e4 halusin kokea useammin jotain uutta ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Aloittamalla sarjan lukemisen joku olisi jo tehnyt valinnan puolestani. K\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 sellaisten teosten \u00e4\u00e4relle, joihin tuskin oma-aloitteisesti tarttuisin, veisin itseni v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uuteen.<\/p>\n

Tietenkin olin lukenut Keltaista kirjastoa jo ennen t\u00e4t\u00e4 urakkaa, mutta lukemani kirjailijat paljastavat taipumukseni. Italo Calvino, G\u00fcnter Grass, Haruki Murakami, Viktor Pelevin, Jos\u00e9 Saramago ja Kurt Vonnegut eiv\u00e4t useimmiten edusta aivan arkirealistisinta kerrontaa. Kaikkeen fantastisimpaankin voi turtua, ja eik\u00f6 kirjallisuuden yksi tarkoitus olekin mielenmaiseman avartaminen?<\/p>\n

Aloittamani projektin puitteissa olen lukenut Keltaisen kirjaston teokset 1-31. Olen tehnyt kaksi huomiota, joista ensimm\u00e4inen ja t\u00e4ss\u00e4 merkinn\u00e4ss\u00e4 kuvaamani koskee lukukokemukseni laatua.<\/p>\n

Jo ensimm\u00e4inen teos, Alan Patonin Liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n vesip\u00e4\u00e4sky<\/em>, sai minut miellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla varpailleni. Sarjan ensimm\u00e4iset osat on julkaistu 1950-luvulla, ja alkuteokset ovat aikansa maailmankirjallisuutta. Kun Paton kertoo 50-luvun romaanissaan buurien ajasta Etel\u00e4-Afrikassa, on tilanne kiehtovan vieras: on sek\u00e4 ajallinen ett\u00e4 kulttuurinen ero minun ja kirjailijan v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 ero minun aikani ja kulttuurini ja teoksen kuvaaman ajan ja kulttuurin v\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi et\u00e4isyytt\u00e4 lienee my\u00f6s minun ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n maailmojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

En voi etuk\u00e4teen tarkkaan tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 Patonin teoksen henkil\u00f6iden teoissa ja ajatuksissa rikkoo aikansa sosiaalisia normeja ja kuinka pahasti, tai kuinka n\u00e4ihin rikkomuksiin suhtauduttiin alkuteoksen julkaisemisen aikaan. Tavallaan olen kurkistanut vieraalle planeetalle, vaikka j\u00e4rjell\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4nkin, ettei auringon alla ole mit\u00e4\u00e4n uutta tai ett\u00e4 ihmisen perusluonto on muuttumaton. Samanlaista mielenkiintoisen vierauden tuntua on my\u00f6s esimerkiksi L.P. Hartleyn Sananviej\u00e4ss\u00e4<\/em> ja Tanizakin romaanissa Kukin makunsa mukaan<\/em>. Kuinka hyvin voin oikeasti tavoittaa sata vuotta sitten edes samassa kulttuuripiirissa el\u00e4neiden ihmisten kokemuksen? Miten meid\u00e4n aivoituksemme miellet\u00e4\u00e4n sadan vuoden kuluttua?<\/p>\n

On mielenkiintoista tarkkailla, muuttuuko kokemuksen laatu edetess\u00e4ni ja nykyhetken l\u00e4hestyess\u00e4. Tietenk\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n ei takaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sen Keltaista kirjastoa kovin pitk\u00e4lle. Voihan olla, ett\u00e4 vuosikymmenten mittainen kirjalista tukahduttaa sis\u00e4isen palon. Etenen kuitenkin t\u00e4m\u00e4n kirjaston k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4, kun se tuntuu riitt\u00e4v\u00e4n mielenkiintoiselta – muutenhan kadotan ottamani urakan alkuper\u00e4isen merkityksen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi blogin alkusys\u00e4yksist\u00e4 liittyy Keltaiseen kirjastoon. Vuonna 2015 hain kantavaa ideaa lukuponnistuksilleni: ehk\u00e4 halusin p\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 seuraavaa teosta valitessani tai ehk\u00e4 halusin kokea useammin jotain uutta ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Aloittamalla sarjan lukemisen joku olisi jo tehnyt valinnan puolestani. K\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 sellaisten teosten … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[7,10,11,9,13,17,6,18,14,15,8,16,12],"class_list":["post-18","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-alan-paton","tag-gunter-grass","tag-haruki-murakami","tag-italo-calvino","tag-jose-saramago","tag-junichiro-tanizaki","tag-keltainen-kirjasto","tag-kukin-makunsa-mukaan","tag-kurt-vonnegut","tag-l-p-hartley","tag-liian-myohaan-vesipaasky","tag-sananvieja","tag-viktor-pelevin"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}