{"id":301,"date":"2018-06-29T18:00:03","date_gmt":"2018-06-29T16:00:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=301"},"modified":"2018-04-22T21:21:22","modified_gmt":"2018-04-22T19:21:22","slug":"keltainen-kirjasto-82-liekehtiva-elokuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-82-liekehtiva-elokuu\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #82: Liekehtiv\u00e4 elokuu"},"content":{"rendered":"

William Faulknerin romaani Liekehtiv\u00e4 elokuu<\/em> muistuttaa hiljattain lukemaani saman kirjoittajan Absalom, Absalom<\/em><\/a> -teosta siin\u00e4, ett\u00e4 lukuisten ihmisten kohtalot yli ajan ja paikan ovat kietoutuneet toisiinsa mutta niin, ett\u00e4 tapahtumat vaativat tietty\u00e4 milj\u00f6\u00f6t\u00e4. Vaikka tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle eli tarina on ajallisesti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin\u00a0Absalom, Absalom<\/em>, maailma tuntuu ainakin t\u00e4lle lukijalle vieraalta<\/a>: nuori nainen vaeltaa viimeisill\u00e4\u00e4n raskaana etsim\u00e4ss\u00e4 lapsensa karkuteille l\u00e4htenytt\u00e4 is\u00e4\u00e4, kyliss\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n – ja pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 – mitk\u00e4 suvut olivat orjuuden lakkauttamista vastaan, ja h\u00e4pe\u00e4 sosiaalisen kontrollin v\u00e4lineen\u00e4 on voimissaan. Vaikka tarinassa voisi\u00a0 tarttua moneen asiaan, tartun nyt rotuun el\u00e4m\u00e4ntarinaa ja sen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Joe Christmas on joutomies, kulkuri ja viinakauppias. Romaanissa h\u00e4nen tarinassaan on kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ehk\u00e4-asiaa. H\u00e4n ehk\u00e4<\/em> tappoi kasvatti-is\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n ehk\u00e4 <\/em>surmasi naisen, jonka rakastajana ja jonka mailla eli. H\u00e4ness\u00e4 ehk\u00e4<\/em> on – kuten ennen ilmaistiin – neekeriverta.<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 asioista ei ole Liekehtiv\u00e4ss\u00e4 elokuussa<\/em> aivan varmaa. Kasvatti-is\u00e4n mahdollinen tappo on t\u00e4rke\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 se k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 h\u00e4nen pakomatkansa ja lopulta vie sinne, miss\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s p\u00e4\u00e4ttyy. Lukija ei tied\u00e4, tappoiko Joe kasvatti-is\u00e4ns\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 tied\u00e4 Joe itsek\u00e4\u00e4n. Sen sijaan Joe tiet\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, surmasiko h\u00e4n vuosia my\u00f6hemmin my\u00f6s neiti Burdenin, naisen jonka luona asui – mutta lukijalle se j\u00e4\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4ksi. Tarinan kannalta suurempi merkitys on kuitenkin sill\u00e4, ett\u00e4 se on mahdollista ja ett\u00e4 h\u00e4n saattaa kantaa afrikkalaista perim\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Oletetun ”neekeriveren” pisaroiden merkitys on ratkaiseva. Joe ei itse tied\u00e4 – eik\u00e4 voisikaan tiet\u00e4\u00e4 – onko h\u00e4nen sukupuussaan mustia. Lukijakaan ei voi olla varma. Joe kuitenkin itse olettaa niin, mahdollisesti biologisen isois\u00e4ns\u00e4 nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta mielenvikaisen kiihkoilun tuloksena. Se ohjaa h\u00e4nen toimintaansa ja on yksi syy, ettei h\u00e4n oikein kykene kiinnittym\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n tai keneenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sivuhenkil\u00f6t usein toteavat, ettei ”h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 valkoiselta kuin kuka tahansa”. Lopulta tuntuukin silt\u00e4 kuin ”neekeriydell\u00e4” ei olisikaan mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 etnisen alkuper\u00e4n kanssa. Se n\u00e4ytt\u00e4ytyy sosiaalisena kategoriana, tulkintakehikkona ja vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4: pyrkiih\u00e4n my\u00f6s Joe loukkaamaan naisia, joiden kanssa on maannut, paljastamalla oletetun tai kuvitellun verenperint\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

Kohtalokas tulkintakehikko verenperinn\u00f6st\u00e4 tulee, kun neiti Burdenin talo palaa ja neiti l\u00f6ytyy tapettuna. Sik\u00e4li kuin lukija tiet\u00e4\u00e4, mahdollisia syyllisi\u00e4 on kaksi – mutta tarinan sis\u00e4ll\u00e4 ihmisille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 murhaaja on se, joka on kuulemma osaksi musta. Se selitt\u00e4\u00e4 tai jopa luo teon raakuuden, ja lienee osasyy siihen ett\u00e4 innokas kaartilainen lopulta kastroi takaa-ajossa tappamansa Joen: ”nyt j\u00e4t\u00e4t valkoiset naiset rauhaan helvetiss\u00e4kin.”<\/p>\n

Vaikka lukija ei voi tiet\u00e4\u00e4 kaikkea Joen tarinasta, on selv\u00e4\u00e4 ettei h\u00e4n ollut hyv\u00e4 ihminen. Yht\u00e4 selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 oletettu musta perim\u00e4 – vaikka se ei ilmeisesti mitenk\u00e4\u00e4n n\u00e4kynyt ulkon\u00e4\u00f6ss\u00e4 – teki h\u00e4nest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 silmiss\u00e4 erityisen vaarallisen ja vihattavan viimeist\u00e4\u00e4n j\u00e4lkik\u00e4teen. Kun tarkemmin miettii, niin ei Liekehtiv\u00e4n elokuun<\/em> maailma aivan vieras olekaan, vaikka raskaana olevien naisten ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarvitsekaan vaeltaa karanneiden miesten per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

William Faulknerin romaani Liekehtiv\u00e4 elokuu muistuttaa hiljattain lukemaani saman kirjoittajan Absalom, Absalom -teosta siin\u00e4, ett\u00e4 lukuisten ihmisten kohtalot yli ajan ja paikan ovat kietoutuneet toisiinsa mutta niin, ett\u00e4 tapahtumat vaativat tietty\u00e4 milj\u00f6\u00f6t\u00e4. Vaikka tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle eli tarina on ajallisesti … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[6,263,96],"class_list":["post-301","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-keltainen-kirjasto","tag-liekehtiva-elokuu","tag-william-faulkner"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=301"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":302,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301\/revisions\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=301"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=301"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=301"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}