{"id":331,"date":"2018-11-30T18:00:02","date_gmt":"2018-11-30T16:00:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=331"},"modified":"2024-07-08T16:51:17","modified_gmt":"2024-07-08T13:51:17","slug":"alastair-reynolds-elysionin-tuli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/tieteiskirjallisuus\/alastair-reynolds-elysionin-tuli\/","title":{"rendered":"Alastair Reynolds: Elysionin tuli"},"content":{"rendered":"<p>Lukiessaan vuosikymmenten aikaisemmin kirjoitettuja tarinoita, jotka sijoittuvat kirjoittamisajankohtansa nykyhetkeen, ne sijoittaa johonkin keskiarvoiseen ja stereotyyppiseen menneisyyteen tai j\u00e4\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n, <a href=\"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/kiehtova-vieraus-keltaisen-kirjaston-kaytavilla\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">mik\u00e4 on kuvatuissa tapahtumissa aikaan kuuluvaa ja mik\u00e4 ei<\/a>. Vieraaseen kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sijoittuvissa tarinoissa saattaa huomata saman ilmi\u00f6n <a href=\"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-87-kioto\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">eri vivahteen<\/a>. Yht\u00e4 kaikki merkityksi\u00e4 ja kytk\u00f6ksi\u00e4 havaitsee eri tavalla kuin aikalaislukija.<\/p>\n<p>Monet tieteistarinat on sijoitettu tulevaisuuden milj\u00f6\u00f6seen. T\u00e4ll\u00f6in ei voi olla olemassa lukijaa, joka olisi aikalainen suhteessa sek\u00e4 kirjoittamisajankohtaan ett\u00e4 tarinassa kuvattuihin tapahtumiin. Tieteiskirjallisuus tietenkin pyrkii ennustamaan tapahtumia suunnilleen saman verran kuin historialliset romaanit pyrkiv\u00e4t muuttamaan niit\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in. Hyv\u00e4t tieteistarinat, niin kuin suurin osa muistakin hyvist\u00e4 tarinoista, rakentuu osittain kirjoittamisajankohtansa aineksista, mutta on luettavissa ilman aikalaisn\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n<p>Alastair Reynolds on britti, ja h\u00e4nen romaaninsa <em>Elysionin tuli<\/em> ilmestyi vuonna alun perin vuonna 2018. Koska Reynolds julkaisee likimain romaanin vuodessa, otaksun ett\u00e4 <em>Elysionin tuli<\/em> on kirjoitettu enimm\u00e4kseen Britannian EU-j\u00e4senyyskeskustelun ja etenkin eroamisen kannalle p\u00e4\u00e4tyneen kansan\u00e4\u00e4nestyksen mainingeissa. Olisiko tarinassa aineksia, jotka lukija vuonna 2019 tunnistaa ymp\u00e4rilt\u00e4\u00e4n, mutta viidenkymmenen vuoden kuluttua ei ainakaan samalla tavalla?<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 joitakin:<\/p>\n<ul>\n<li>Yellowstonen planeetan kiertoradalla on kymmenentuhannen keinotekoisen maailman l\u00f6yh\u00e4 mutta demokraattinen liittouma <em>Timanttivy\u00f6<\/em>, joka on nauttinut ihmiskunnan historiassa ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaurauden ja vakauden aikaa<\/li>\n<li>liittouman tasolla demokratiaa ja j\u00e4rjestyst\u00e4 turvaa <em>Sotisopa<\/em>, jonka auktoriteettia ja tarpellisuutta &#8211; kuten koko liittouman mielekkyytt\u00e4 &#8211; eliitist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin oleva kansanvillitsij\u00e4 alkaa horjuttaa samalla, kun Timanttivy\u00f6ss\u00e4 on k\u00e4ynnistynyt hallitsemattomalta vaikuttava kriisi<\/li>\n<li>kriisi on keinotekoisesti synnytetty ja sen l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat katkeruudessa, kostonhimossa ja uhkapelisyndikaatin ep\u00e4inhimillisiss\u00e4 teoissa<\/li>\n<li>yhden Sotisovan aluksen nimi on <em>Demokraattinen sirkus<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p><em>Elysionin tulen<\/em> luettuani tarkastin, mit\u00e4 mielt\u00e4 Reynolds on Britannian EU-j\u00e4senyydest\u00e4. H\u00e4n olisi mielell\u00e4\u00e4n n\u00e4hnyt <a href=\"https:\/\/approachingpavonis.blogspot.com\/2016\/06\/why-im-for-uk-remaining-in-eu.html\">j\u00e4senyyden jatkuvan<\/a> &#8211; mik\u00e4 ei t\u00e4m\u00e4n tarinan perusteella yll\u00e4t\u00e4. Tarina kuitenkin kest\u00e4nee samalla tavalla 2019 ja 2069, koska aikalaisymm\u00e4rryst\u00e4 ei lopulta liene sen kannalta olennainen ja koska mahdollinen poliittinen viesti ei ole mitenk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4llek\u00e4yv\u00e4.<\/p>\n<p>En tied\u00e4, onko Reynoldsin teoksissa sellaista vuosikymmeni\u00e4 tai -satoja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yleisinhimillist\u00e4 viesti\u00e4, joka tarjoaa vuoden 2119 lukijalle tarttumapinnan samalla tavalla kuin kest\u00e4vimm\u00e4t klassikkoteokset kantavat. Toisaalta ihminen on aina niin tarinoiden lukija kuin kertojakin &#8211; ja jos tarina on kiehtova, ei liene merkityst\u00e4 sill\u00e4 ett\u00e4 se satuttiin kirjoittamaan Brexit-keskustelua k\u00e4yv\u00e4ss\u00e4 Britanniassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lukiessaan vuosikymmenten aikaisemmin kirjoitettuja tarinoita, jotka sijoittuvat kirjoittamisajankohtansa nykyhetkeen, ne sijoittaa johonkin keskiarvoiseen ja stereotyyppiseen menneisyyteen tai j\u00e4\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on kuvatuissa tapahtumissa aikaan kuuluvaa ja mik\u00e4 ei. Vieraaseen kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sijoittuvissa tarinoissa saattaa huomata saman ilmi\u00f6n eri vivahteen. Yht\u00e4 kaikki &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/tieteiskirjallisuus\/alastair-reynolds-elysionin-tuli\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[23,279,280],"class_list":["post-331","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tieteiskirjallisuus","tag-alastair-reynolds","tag-elysionin-tuli","tag-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=331"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1178,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331\/revisions\/1178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=331"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=331"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}