{"id":443,"date":"2019-06-07T18:00:44","date_gmt":"2019-06-07T16:00:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=443"},"modified":"2019-05-04T17:47:54","modified_gmt":"2019-05-04T15:47:54","slug":"keltainen-kirjasto-114-miten-sinua-rakastinkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-114-miten-sinua-rakastinkaan\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #114: Miten sinua rakastinkaan"},"content":{"rendered":"\n<p>Urkupiste on musiikkitermi, jolla tarkoitetaan s\u00e4vellyksess\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin muiden \u00e4\u00e4nten alla menev\u00e4\u00e4 ja samana pysyv\u00e4\u00e4 s\u00e4velt\u00e4. Esimerkiksi Straussin teoksessa <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Also sprach Zarathustra (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=c8r_pZoaZf0\" target=\"_blank\"><em>Also sprach Zarathustra<\/em><\/a> sellainen menee ensimm\u00e4isen osan taustalla. Se tuntuu jykev\u00f6itt\u00e4v\u00e4n kaikkea, joka ylt\u00e4\u00e4 kuulijan korviin.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>\u00c4iti makaa siin\u00e4 liikkumattomana. Keltaiset kynttil\u00e4t palavat, valkoiset kynttil\u00e4t palavat. Talossa tuntuu ruumiin haju. Vaha, savu ja suitsuke haisevat. Mutta v\u00e4kevimmin tuntuu ruumiin haju&#8230; ruumiin haju&#8230; \u00c4iti on kuollut&#8230; \u00c4iti on ruumis&#8230; joka haisee.<\/p><p>&#8211; Maria, Maria, miten sinua rakastinkaan, Maria!&#8230;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Zaharia Stancun romaanissa <em>Miten sinua rakastinkaan&nbsp;<\/em>tuollainen urkupiste on perheen \u00e4idin kuolema. Tapahtumien tasolla tarina on hyvin yksinkertainen: romaani kuvaa hautajaisten valmistelua, hautajaisia ja niiden j\u00e4lkeisi\u00e4 tapahtumia pieness\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Nyt \u00e4iti on taas j\u00e4\u00e4nyt yksin taloon. Kun olemme haudanneet h\u00e4net, <em>h\u00e4n j\u00e4\u00e4 maahan yksin, kuten on juuri nyt yksin talossa.<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p> El\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan n\u00e4iss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapahtumissa varsinaisesti etene. Kun  valmistelujen pauke, itku tai humalainen keskustelu hetkeksik\u00e4\u00e4n  taukoaa, urkupisteen nuotti ponnahtaa etualalle. Tapahtuu se sitten  hitaasti tai nopeasti, yll\u00e4tt\u00e4en tai ennakoidusti, eiv\u00e4t tarinan  henkil\u00f6t tai lukijakaan voi olla muistamatta asiaa koko sen painolla. Uusi ajanlasku alkaa \u00e4idin kuolemasta ja kaikki p\u00e4iv\u00e4t sen j\u00e4lkeen ovat samaa.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Me olemme haudanneet \u00e4idin joka kuoli kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten. Hautasimme h\u00e4net pari tuntia sitten. Pari jalkaa sen maan pinnan alle, jolla jatkamme el\u00e4m\u00e4\u00e4&#8230; Niin kauan kuin nyt el\u00e4mme&#8230; Maata&#8230; Maaksi&#8230;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>On mielenkiintoista, kuinka Stancun romaanin l\u00e4ht\u00f6kohta on hyvin samankaltainen kuin Faulknerin teoksen <em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kuin tein kuolemaa (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-85-kun-tein-kuolemaa\/\" target=\"_blank\">Kuin tein kuolemaa<\/a>.<\/em> Faulknerin romaanissa kaikki kuitenkin tuntuu alkavat joka hetki uudestaan. On l\u00e4hinn\u00e4 uusia alkuja. Stancun tekstiss\u00e4 on kuin kaikki olisi loppu. Aivan viimeisiss\u00e4 kappaleissa kertoja toteaa nuotion \u00e4\u00e4rell\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Tuli ly\u00f6 ilmaa siivill\u00e4\u00e4n, jotka vuoroin valaisevat keltaisina, vuoroin taas hehkuvat punaisina. Me katsomme tulta. Ja se muistuttaa meid\u00e4n kaikkien mielest\u00e4 kukkoa.<\/p><p>Kukko ly\u00f6 ilmaa siivill\u00e4\u00e4n, se tahtoisi kohota lentoon, mutta sen punahehkuiset jalat on juotettu lieteen. Se ei p\u00e4\u00e4se lentoon&#8230; ei p\u00e4\u00e4se irti&#8230;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Kuin yhden tarinan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 kaikki olisivat p\u00e4\u00e4ttyneet.<\/p>\n\n\n\n<p>(Lainausten suomennokset Pirkko Talvio-Jaatinen)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Urkupiste on musiikkitermi, jolla tarkoitetaan s\u00e4vellyksess\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin muiden \u00e4\u00e4nten alla menev\u00e4\u00e4 ja samana pysyv\u00e4\u00e4 s\u00e4velt\u00e4. Esimerkiksi Straussin teoksessa Also sprach Zarathustra sellainen menee ensimm\u00e4isen osan taustalla. Se tuntuu jykev\u00f6itt\u00e4v\u00e4n kaikkea, joka ylt\u00e4\u00e4 kuulijan korviin. \u00c4iti makaa siin\u00e4 liikkumattomana. Keltaiset &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-114-miten-sinua-rakastinkaan\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[354,276,352,353,96,351],"class_list":["post-443","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-also-sprach-zarathustra","tag-kun-tein-kuolemaa","tag-miten-sinua-rakastinkaan","tag-richard-strauss","tag-william-faulkner","tag-zaharia-stancu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=443"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":445,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443\/revisions\/445"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=443"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=443"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=443"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}