Blogissa ei ole merkint\u00e4\u00e4 aivan jokaisesta keltaisesta kirjasta. Merkinn\u00e4n puute johtuu joko siit\u00e4, ett\u00e4 aloitin blogin vasta 31. kirjan kohdalla tai siit\u00e4, ett\u00e4 olin lukenut kyseisen kirjan jo ennen kuin ryhdyin lukemaan Tammen Keltaista kirjastoa systemaattisesti.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4vin Keltaista kirjastoa l\u00e4pi, ja huomasin ett\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 sadasta teoksesta olin lukenut jo aikaisemmin useita Ernest Hemingwayn, Italo Calvinon ja James Joycen teoksia. Miksi juuri heit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Kaikkia kolmea yhdist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 he ovat melko tunnettuja nimi\u00e4 l\u00e4nsimaisen kirjallisuuden kaanonissa. Heid\u00e4t on ik\u00e4\u00e4n kuin hyv\u00e4 tuntea, jos arvelee suhtautuvansa lukemiseen vakavasti. Hemingwaylla on lukuisia romaaneja, joiden nimien arvelisi olevan tuttuja monelle kirjallisuutta erityisesti harrastamattomallekin ja James Joycella on yksi teos joka ainakin tunnetaan. Onkohan Calvinolla samalla tavalla teosta, joka olisi selke\u00e4sti tunnettuudessaan muiden yl\u00e4puolella? Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tied\u00e4n, ett\u00e4 aloin silloin t\u00e4ll\u00f6in poimia Hemingwayn teoksia antikvariaatista siksi, ett\u00e4 h\u00e4n tuntui luotettavalta hahmolta hankkia kirjoja tuntematta niiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tarkemmin. Samasta syyst\u00e4 minulla alkoi kerty\u00e4 my\u00f6s G\u00fcnter Grassin kirjoja.<\/p>\n\n\n\n
Ennen systemaattista Keltaisen kirjaston lukemista olin lukenut Hemingwayn romaanit Ja aurinko nousee<\/em>, Kirjava satama<\/em> sek\u00e4 Vanhus ja meri<\/em>. Pidin niist\u00e4 itse asiassa enemm\u00e4n kuin useimmista sittemmin lukemistani Hemingwayn teoksista, mutta Vanhus ja meri<\/em> j\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4kin ehk\u00e4 ainoaksi todella mielenkiintoiseksi lukukokemukseksi. Se oli tiivis ja siin\u00e4 oli selke\u00e4 fokus.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen kosketukseni Italo Calvinon tuotantoon oli jossakin Aku Ankan taskukirjassa julkaistu mukaelma Halkaistusta varakreivist\u00e4<\/em>, vaikka en lapsena asiaa tiennytk\u00e4\u00e4n. En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kykene muistamaan, miksi luin ensimm\u00e4isest\u00e4 sadasta paitsi Halkaistun varakreivin<\/em>, Kosmokomiikan<\/em> ja Paronin puussa <\/em>jo etuk\u00e4teen. Kirjalistoja tarkastellessa huomaan, ett\u00e4 olen jo lukenut l\u00e4hestulkoon kaikki muutkin Keltaisen kirjaston Calvinon teokset. Voiko olla kyse siit\u00e4, ett\u00e4 Kosmokomiikkaa<\/em> mainittiin T\u00e4htivaeltaja-lehdess\u00e4 kaikkien aikojen parhaiden tieteiskirjallisten teosten joukossa? Se on mahdollista, mutta en ole varma siit\u00e4k\u00e4\u00e4n, luinko mainitun teoksen ensiksi. Sen kuitenkin tied\u00e4n, miksi jatkoin lukemista: Calvino kykenee luomaan m\u00e4\u00e4rittelyilt\u00e4 karkaavat omalakiset maailmat niin, ett\u00e4 lukeminen on parhaimmillaan jatkuvaa yll\u00e4ttymist\u00e4 ja ihastumista.<\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 James Joyce? H\u00e4nen lukemisensa syy on tietenkin Odysseuksessa<\/em>. Se on v\u00e4h\u00e4n kuin maratoni: t\u00e4rke\u00e4 siksi, ett\u00e4 voi sanoa juosseensa tai lukeneensa. Odysseuksen<\/em> lukemiseen liittyy muuten minulla yksi sama elementti kuin Hemingwayn Vanhukseen ja mereen<\/em>, eli linja-automatka Joensuusta Savonlinnaan. Toki siin\u00e4 miss\u00e4 Vanhuksen ja meren <\/em>lukee matkan aikana kokonaan, Odysseuksesta<\/em> ehtii lukea yhden lauseen eli viimeisen noin 80-sivuisen.<\/p>\n\n\n\n Odysseuksen <\/em>lukemiseen meni varmaan noin yhdeks\u00e4n kuukautta, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t my\u00f6s muun kirjallisuuteen lukemista sek\u00e4 yhden ainakin kahden kuukauden tauon koko teoksesta. Kun aloin lukea Joycen romaanin rinnalla sattumalta kirjaston poistokorista l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ni selitysteosta, into syttyi uudestaan: t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n onkin j\u00e4rke\u00e4! Sit\u00e4 en tosin tied\u00e4, miksi luin ennakkoon my\u00f6s teokset Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta<\/em> ja Dublinilaisia<\/em>. Antikvariaattipoimintoja nekin olivat.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti n\u00e4iden kolmen kirjoittajan ennakkolukuun ensimm\u00e4isen sadan joukossa oli syyn\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 heid\u00e4n tunnettuutensa – ainakin ensimm\u00e4iseen teokseen tattuminen. Yhdet sitten johtivat toisia innokkaammin muiden teosten lukemiseen – ja jotain kai erista kertoo se, ett\u00e4 Calvinon teokset on luettu etuk\u00e4teen liki kaikki siin\u00e4 miss\u00e4 Hemingwayn tarinoiden lukeminen on sittemmin edennyt vain Keltaisen kirjaston alusta loppuun k\u00e4ymisen tahdissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Blogissa ei ole merkint\u00e4\u00e4 aivan jokaisesta keltaisesta kirjasta. Merkinn\u00e4n puute johtuu joko siit\u00e4, ett\u00e4 aloitin blogin vasta 31. kirjan kohdalla tai siit\u00e4, ett\u00e4 olin lukenut kyseisen kirjan jo ennen kuin ryhdyin lukemaan Tammen Keltaista kirjastoa systemaattisesti. K\u00e4vin Keltaista kirjastoa l\u00e4pi, … Lue loppuun