{"id":505,"date":"2019-09-27T18:00:03","date_gmt":"2019-09-27T16:00:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=505"},"modified":"2019-08-03T11:36:05","modified_gmt":"2019-08-03T09:36:05","slug":"ensimmaiset-sata-olisiko-pitanyt-lukea-jotain-uudestaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/ensimmaiset-sata-olisiko-pitanyt-lukea-jotain-uudestaan\/","title":{"rendered":"Ensimm\u00e4iset sata: Olisiko pit\u00e4nyt lukea jotain uudestaan?"},"content":{"rendered":"\n

Olin siis lukenut eri syist\u00e4<\/a> Keltaisen kirjaston kirjoja jo ennen kuin aloitin j\u00e4rjestelm\u00e4llisen luku-urakkani. Luen aika harvoin kirjoja uudelleen – maailmassa kun on tarpeeksi kiinnostavia teoksia ilman sit\u00e4kin. Otin kuitenkin Franz Kafkan Amerikan<\/a> uudemman kerran ty\u00f6n alle. Ei siin\u00e4 sen kummempaa kantavaa ideaa tainnut olla: halusin vain lukea sen taas. Olisiko ensimm\u00e4isen sadan kirjan joukossa ollut muita, jotka olisin halunnut tai jotka olisi kannattanut lukea ainakin kerran viel\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Niin paljon kuin Italo Calvinon teokset mielt\u00e4 kiehtovatkin, ei minulla ollut mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 paloa tarttua uudestaan niihin. Luulen, ett\u00e4 joitakin tulen kyll\u00e4 viel\u00e4 kertaamaan, mutta kiire ei ole. On mukava tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voin vaikka vuosikymmenien kuluttua lukea vaikka Paronin puussa<\/em> ja h\u00e4kelty\u00e4 uudelleen.<\/p>\n\n\n\n

Ainuttakaan Ernest Hemingwayn teosta ei tehnyt mieli lukea toista kierrosta. Syyt selvinnev\u00e4t useista blogimerkinn\u00f6ist\u00e4<\/a>. James Joyce puolestaan… Tied\u00e4n kyll\u00e4 lukevan Odysseyksen eli uutena k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 Ulysseksen viel\u00e4 joskus uudestaan, mutta Saarikosken k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 tuskin kannattaa en\u00e4\u00e4 avata.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen sadan joukossa on kaksi teosta, jotka olisi ehk\u00e4 pit\u00e4nyt lukea uudestaan: numero 62 eli Jean-Paul Sartren Inho<\/em> ja numero 98 eli Kurt Vonnegutin Teurastamo 5<\/em>. En tied\u00e4 miksi ohitin Teurastamo 5:n – ehk\u00e4 sen ensimm\u00e4isest\u00e4 lukemisesta ei ollut viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n kauan – mutta minulla on jonkinmoinen aavistus siit\u00e4, mink\u00e4 vuoksi Inho<\/em> j\u00e4i t\u00e4ll\u00e4 kertaa lukematta.<\/p>\n\n\n\n

Luin Inhon<\/em> ensimm\u00e4isen ja toistaiseksi ainoan kerran teini-i\u00e4ss\u00e4. Se teki suuren vaikutuksen. Kirja tuntui avaavan aivan uusia, huimia n\u00e4k\u00f6kulmia ja olevan todella vahvaa ja tenhoavaa kuvausta jostakin t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 ja perinpohjaisesta. Mutta voinko luottaa teini-ik\u00e4isen arvostelukykyyn n\u00e4iss\u00e4 asioissa? Ent\u00e4 jos uudestaan lukiessa teos tuntuisikin tekosyv\u00e4lliselt\u00e4 n\u00e4pertelylt\u00e4, jossa tarkemmin ajateltuna ei olisi sen sofistikoituneempaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuin Matrix-<\/em>elokuvissa? Kun oikein j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4, niin empiminen saattaa kummuta siit\u00e4, ett\u00e4 olisi syyt\u00e4 nolostua kun jotakin keskinkertaista olisikin erehtynyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hienona ja syv\u00e4llisen\u00e4 – ja t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ytyy korostaa, ett\u00e4 Matrixin <\/em>jatko-osat huomasin heti kelvottoman ontoiksi.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta minua viisaammatkin ovat pit\u00e4neet Inhoa<\/em> varsin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 maailmankirjallisuutena. Eip\u00e4 asialla tietenk\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi kovin suurta merkityst\u00e4 olla: jos huonosta teoksesta pit\u00e4\u00e4, niin eih\u00e4n se ole muilta pois. Ehk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 joskus kohdata teini-ik\u00e4inen itsens\u00e4 ja katsoa, mist\u00e4 Inhossa<\/em> on kysymys.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin siis lukenut eri syist\u00e4 Keltaisen kirjaston kirjoja jo ennen kuin aloitin j\u00e4rjestelm\u00e4llisen luku-urakkani. Luen aika harvoin kirjoja uudelleen – maailmassa kun on tarpeeksi kiinnostavia teoksia ilman sit\u00e4kin. Otin kuitenkin Franz Kafkan Amerikan uudemman kerran ty\u00f6n alle. Ei siin\u00e4 sen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[202,27,201,410,9,90,409,6,14,407,411,91,392,38,39,408],"class_list":["post-505","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-amerikka","tag-ernest-hemingway","tag-franz-kafka","tag-inho","tag-italo-calvino","tag-james-joyce","tag-jean-paul-sartre","tag-keltainen-kirjasto","tag-kurt-vonnegut","tag-leevi-lehto","tag-matrix","tag-odysseus","tag-paroni-puussa","tag-pentti-saarikoski","tag-teurastamo-5-eli-lasten-ristiretki","tag-ulysses"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/505","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=505"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/505\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":509,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/505\/revisions\/509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=505"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=505"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=505"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}