{"id":536,"date":"2019-12-20T18:00:06","date_gmt":"2019-12-20T16:00:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=536"},"modified":"2019-11-02T20:09:41","modified_gmt":"2019-11-02T18:09:41","slug":"keltainen-kirjasto-131-laittomuuden-kausi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-131-laittomuuden-kausi\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #131: Laittomuuden kausi"},"content":{"rendered":"\n<p>Wole Soyinkan <em>Laittomuuden kausi<\/em> -romaania lukiessa tein huomion: kirjoittaja lienee toinen Keltaisen kirjaston ensimm\u00e4isten 131 osan kirjailijoista, joka on yh\u00e4 elossa. Toinen on Ayi Kwei Armah &#8211; afrikkalaistaustaisia h\u00e4nkin. N\u00e4in oli siis tilanne t\u00e4t\u00e4 merkint\u00e4\u00e4 kirjoittaessa lokakuussa 2019.<\/p>\n\n\n\n<p>Soyinka oli Nigerian sis\u00e4llissodan aikaan vankina yritetty\u00e4\u00e4n toimia rauhanneuvottelijana. H\u00e4nen romaaninsa <em>Laittomuuden kausi<\/em> kertoo teemoista, joiden parissa Soyinka on ty\u00f6skennellyt my\u00f6s politiikan areenalla. Se on varsin lohduttoman tuntuinen kertomus korruptiosta, j\u00e4rjest\u00e4ytyneest\u00e4 v\u00e4kivallasta ja vahvemman oikeudesta Nigeriassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tunnustan: En tied\u00e4 kuinka Nigerian tarina on edennyt 1970-luvulta. En tied\u00e4, kuinka Wole Soyinkan tarina on edennyt n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Minun t\u00e4ytyi katsoa Wikipediasta, liittyv\u00e4tk\u00f6 n\u00e4m\u00e4 tarinat toisiinsa &#8211; ja teoksen perusteella olisin yll\u00e4ttynyt, jos eiv\u00e4t olisi liittyneet. Vuonna 2007 silloinen hallitus syytti h\u00e4nt\u00e4 maanpetoksesta, eik\u00e4 Soyinka ole senk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen tai sit\u00e4 ennen ollut kommentoimatta Nigerian asioita.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4keek\u00f6 kirjoittaja oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa aikana kotimaansa laittomuuden kauden p\u00e4\u00e4ttyneen? Kriitikko ja yhteiskunnallinen ajattelija, ainakaan ollessaan rehellinen, tuskin koskaan toteaa utopiansa toteutuneen.<\/p>\n\n\n\n<p>Miksi kiinnit\u00e4n huomiota kirjailijaan, kun yleens\u00e4 olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kirjailijan tarina ei ole tarpeen teoksen tarinan kannalta? Osin se johtuu juuri t\u00e4st\u00e4 tarinasta, siis <em>Laittomuuden kaudesta<\/em>. Kun vertaan sit\u00e4 jokseenkin samankaltaiseen milj\u00f6\u00f6seen sijoittuvaan  Semb\u00e8ne Ousmanen <em><a href=\"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-111-jumalan-puupalikat\/\">Jumalan puupalikoihin<\/a><\/em>, p\u00e4\u00e4sen toteamaan ett\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja pakkovallan teemoista huolimatta niiden l\u00e4ht\u00f6kohta on kovin erilainen. <em>Jumalan puupalikat<\/em> kertoo joukkovoimasta ilman keskushenkil\u00f6\u00e4 &#8211; ja laittomuuden kausi yksil\u00f6ist\u00e4 haaveineen, rakkaineen ja kykyineen mahdottomissa tilanteissa. Ehk\u00e4 osin siksi mietin, mill\u00e4 tavalla tarinan henkil\u00f6iden ja kirjoittajan tarinat kohtaavat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Wole Soyinkan Laittomuuden kausi -romaania lukiessa tein huomion: kirjoittaja lienee toinen Keltaisen kirjaston ensimm\u00e4isten 131 osan kirjailijoista, joka on yh\u00e4 elossa. Toinen on Ayi Kwei Armah &#8211; afrikkalaistaustaisia h\u00e4nkin. N\u00e4in oli siis tilanne t\u00e4t\u00e4 merkint\u00e4\u00e4 kirjoittaessa lokakuussa 2019. Soyinka oli &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-131-laittomuuden-kausi\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[341,6,431,432,340,430],"class_list":["post-536","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-jumalan-puupalikat","tag-keltainen-kirjasto","tag-laittomuuden-kausi","tag-nigeria","tag-sembene-ousmane","tag-wole-soyinka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/536","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=536"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/536\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":537,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/536\/revisions\/537"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=536"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=536"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=536"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}