{"id":551,"date":"2020-01-31T18:00:00","date_gmt":"2020-01-31T16:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=551"},"modified":"2019-12-08T20:32:53","modified_gmt":"2019-12-08T18:32:53","slug":"keltainen-kirjasto-136-marsut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-136-marsut\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #136: Marsut"},"content":{"rendered":"\n

Ludv\u00edk Vacul\u00edkin Marsuja <\/em>lukiessa mietin, ett\u00e4 Keltaisen kirjaston on vallannut realistisen kerronnan perinne. Tuntui, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan en ollut saanut luettavakseni mit\u00e4\u00e4n erityisen fantasiamaisia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 tarinaa. Luuloni realismista oli kuitenkin harhaa: kirjalistaa silm\u00e4illess\u00e4 k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 onhan Keltaisessa kirjastossa 1970-luvullakin ollut tieteiskirjallisuutta, fantasiaa ja allegorioita. Toisen sadan alussa on esimerkiksi ollut useita Kurt Vonnegutin teoksia, jotka ovat edustaneet vahvasti spekulatiivista fiktiota. Koska p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti en kuitenkaan lue uudestaan lukemiani teoksia, lukukokemus vinoutuu realismin suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Edelt\u00e4v\u00e4n perusteella on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Marsut <\/em>on tarina, jota t\u00e4ytyy lukea v\u00e4h\u00e4n eri tavalla kuin vaikkapa Amos Ozin<\/a> tai Zaharia Stancun<\/a> kirjoittamia edelt\u00e4ji\u00e4 Keltaisessa kirjastossa. Marsut<\/em> sijoittuu ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen tuntuiseen It\u00e4-Eurooppaan, jossa kertoja kirjoittaa paitsi ty\u00f6st\u00e4\u00e4n jokseenkin absurdisti toimivassa pankissa niin my\u00f6s perheess\u00e4\u00e4n kuin sattumalta meneill\u00e4\u00e4n olevasta marsujen kasvatuksen projektista. Edgar Allan Poe oli taloustieteilij\u00e4, jonka Kurimus<\/em> oli kansantalousteoria, v\u00e4lill\u00e4 t\u00e4ytyy kirjoittaa tarinaa kolmannessa persoonassa – kunnes sen unohtaa – ja sitten vain tapahtuu ilmeisen mahdottomia kohtaamisia tai rinnakkaisten todellisuuksien riste\u00e4misi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On vaikea sanoa, mihin tarina p\u00e4\u00e4ttyy tai miksi. Kaiken yll\u00e4 leijuu uhka. Marsut on tunnelmaltaan hyvin samankaltainen kuin Keltaisessa kirjastossa aikaisemmin sotia tai niiden j\u00e4lkeist\u00e4 tuhon aikaa kuvanneet teokset kuten Borchertin Ovien ulkopuolella<\/a><\/em> tai Robbe-Grillet’n Labyrintissa<\/a>.<\/em> Ehk\u00e4 sodasta, tuhosta ja ihmisten alistamisesta on joskus syyt\u00e4 kirjoittaa tarinoita, jotka juuri realismista irrotessaan v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t jotakin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen todellista lukijalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ludv\u00edk Vacul\u00edkin Marsuja lukiessa mietin, ett\u00e4 Keltaisen kirjaston on vallannut realistisen kerronnan perinne. Tuntui, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan en ollut saanut luettavakseni mit\u00e4\u00e4n erityisen fantasiamaisia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 tarinaa. Luuloni realismista oli kuitenkin harhaa: kirjalistaa silm\u00e4illess\u00e4 k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 onhan Keltaisessa kirjastossa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[436,187,433,439,434,6,14,188,437,438,123,124,440,351],"class_list":["post-551","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-ala-unohda-darie","tag-alain-robbe-grillet","tag-amos-oz","tag-edgar-allan-poe","tag-ehka-jossain-muualla","tag-keltainen-kirjasto","tag-kurt-vonnegut","tag-labyrintissa","tag-ludvik-vaculik","tag-marsut","tag-ovien-ulkopuolella","tag-sota","tag-wolfgang-borchert","tag-zaharia-stancu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=551"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":552,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551\/revisions\/552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=551"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=551"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=551"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}