Yashar Kemalin tarinoita aloittaessaan tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa hyvin, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4. Toisaalta jonkinasteista kurjuttaa on liki kaikissa Keltaisen kirjaston kirjoissa – vasta konflikti luo tarinan.<\/p>\n\n\n\n
Odotin Puuvillatielt\u00e4 <\/em>k\u00f6yhyytt\u00e4, aavikkoa ja julmia maaherroja tai muita ylimyksi\u00e4. Viimeksi mainitussa olin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, ellei ylimykseksi lasketa kieroa kyl\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Puuvillatie<\/em>-romaanissa on kaksi ilmeist\u00e4 rinnakkaista tarinaa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 koko kyl\u00e4 l\u00e4htee sopivien merkkien ilmaantuessa jokavuotiselle matkalleen tasangolle pestautukseen puuvillasadon korjaamiseen. Toisessa kuvataan yhden perheen erillist\u00e4 ja vaivalloista matkaa samaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4it\u00e4 kahta tarinaa tarvitaan kolmanteen, ik\u00e4\u00e4n kuin piilossa olevaan tarinaan. Ilman kyl\u00e4n ihmisi\u00e4 historioineen ei Kemal voisi kertoa tarinaa erill\u00e4\u00e4n matkaamaan joutuneen perheen vaikeuksista, sill\u00e4 niiden motiivi puuttuisi. Perheen is\u00e4n ja iso\u00e4idin k\u00e4rjistyv\u00e4 ristiriita, joka erottaa perheen muusta kulkueesta, on saanut alkunsa jo vuosikymmeni\u00e4 aikaisemmin iso\u00e4idin ja kyl\u00e4l\u00e4isten, etenkin er\u00e4\u00e4n toisen nyt jo vanhuksen ja perheen edesmenneen isois\u00e4n historiasta.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaisena romaani tuntuu alkavan ja p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n kesken ilman ett\u00e4 tuo keski\u00f6ss\u00e4 oleva piilotettu tarina saisi ratkaisuaan. Viimeisill\u00e4 sivuilla huomio kiinnittyykin taas perheen sijasta kyl\u00e4yhteis\u00f6\u00f6n. Mik\u00e4li Puuvillatien<\/em> jatko-osat viev\u00e4t tarinan tai edes sen my\u00f6hemm\u00e4t temaattiset vastineet p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, niiden t\u00e4ytyy joko katkaista ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja valheen kierteet tai p\u00e4\u00e4ty\u00e4 toteamaan, ett\u00e4 n\u00e4in maailma vain toimii.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yashar Kemalin tarinoita aloittaessaan tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa hyvin, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4. Toisaalta jonkinasteista kurjuttaa on liki kaikissa Keltaisen kirjaston kirjoissa – vasta konflikti luo tarinan. Odotin Puuvillatielt\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4, aavikkoa ja julmia maaherroja tai muita ylimyksi\u00e4. Viimeksi mainitussa olin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, ellei … Lue loppuun