{"id":579,"date":"2020-05-01T18:00:00","date_gmt":"2020-05-01T16:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=579"},"modified":"2020-03-15T10:27:17","modified_gmt":"2020-03-15T08:27:17","slug":"vaitoskirjan-tarina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/tutkimus\/vaitoskirjan-tarina\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6skirjan tarina"},"content":{"rendered":"\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuuteni oli noin kolme kuukautta sitten<\/a>. Yksi aika iso osa el\u00e4m\u00e4ntarinaa on siis takana. Mutta v\u00e4it\u00f6skirjan<\/a> tarina on paljon muutakin kuin sen tekemisen historia. Tietenkin sen tekemiseen liittyy runsaasti ponnistuksia, ajatuksia ja tunteita, mutta n\u00e4iden intensiivisten hetkien lis\u00e4ksi se oli l\u00e4hinn\u00e4 odottelua.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4lill\u00e4 piti odottaa muiden t\u00f6iden hetkitt\u00e4ist\u00e4 v\u00e4henemist\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi kirjoittamaan tai korjaamaan artikkelik\u00e4sikirjoitusta. Kun k\u00e4sikirjoituksen ensimm\u00e4isen version oli saanut valmiiksi ja l\u00e4hett\u00e4nyt arvioitavaksi, piti odotella toimituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, otetaanko sit\u00e4 edes tarkempaan arviointiin. Jos otettiin, piti odotella arvioijien suostumista, sitten itse arviointeja. Korjausten tekemisen j\u00e4lkeen piti odotella niiden arviointeja, hyv\u00e4ksymisen j\u00e4lkeen artikkeleiden taittoa ja itse julkaisua.<\/p>\n\n\n\n

Kun artikkelit oli julkaistu, piti odotella ett\u00e4 ehtii kirjoittamaan yhteenveto-osaa. Sitten piti odotella kes\u00e4n yli ja syksyyn, ett\u00e4 esitarkastusprosessi p\u00e4\u00e4see ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n alkamaan. Esitarkastajat tekiv\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4 niin hyviss\u00e4 ajoin kuin inhimillisesti oli ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollisesti, mutta se oli taas pari kuukautta odotusta. V\u00e4it\u00f6skirjan taittoa ei paljon tarvinnut odotella – siit\u00e4 h\u00e4keltynyt kiitos Granon<\/a> Jyv\u00e4skyl\u00e4n toimipisteelle. V\u00e4it\u00f6stilaisuuden odottaminen oli seuraava vaihe, mutta seh\u00e4n meni muita t\u00f6it\u00e4 tehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Odottelutarinan ohella v\u00e4it\u00f6skirjalla on kaksi muutakin tarinaa: kuinka teos liittyy omaan el\u00e4m\u00e4nhistoriaani ja kuinka itse tekstiin rakentuu tarinan j\u00e4lkeenp\u00e4in. Keskityt\u00e4\u00e4n nyt j\u00e4lkimm\u00e4iseen.<\/p>\n\n\n\n

Tietenkin tutkimuksella on ennen ensimm\u00e4isenk\u00e4\u00e4n sanan kirjoittamista jokin tavoite. Jotain halutaan saada selville, t\u00e4sment\u00e4\u00e4, avata. Mutta kun v\u00e4it\u00f6skirjan t\u00e4ytyy olla kokonaisuus, joka vastaa johonkin tieteenalan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n kysymykseen, se ei voi olla vain samoihin kansiin nidottu artikkelinippu.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi yhteenveto-osa – joka kattaa ensimm\u00e4isen puolikkaan v\u00e4it\u00f6skirjasta – vaatii my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n luovaa kirjoittamista, tarinan rakentamista. Yhteenveto-osan t\u00e4ytyy johdattaa lukija ja ehk\u00e4 kirjoittajan ajattelemaan, ett\u00e4 juuri t\u00e4llainen tutkimusprojektin ja teoksen piti alusta pit\u00e4en ollakin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka yhteenveto-osassa kerrotaankin tutkimuksen tavoitteet ja sitten todetaan niiden toteutuneen, alussa tavoitteet tuskin olivat juuri ne, jotka teokseen lopulta kirjataan. Miten ne voisivat ollakaan? Tutkimusprosessin aikana t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n umpikujiin eri syist\u00e4 ja tavoitteita joutuu asettelemaan uudestaan. Kirjoittamisen aikana saattaa ilmesty\u00e4 toisen ryhm\u00e4n tutkimus, joka vastaa tiettyyn kysymykseen paremmin kuin omalla aineistolla koskaan voisi, ja suunnitelmat t\u00e4ytyy panna osin uusiksi. Kun k\u00e4sikirjoitus lopulta p\u00e4\u00e4see vertaisarviointiin, voi toimittajalla tai arvioijilla olla vaihtelevan perusteluja ehdotuksia siit\u00e4, mit\u00e4 tutkimukseen kannattaisi lis\u00e4t\u00e4 mit\u00e4 olisi syyt\u00e4 poistaa.<\/p>\n\n\n\n

Arvioijilla ei tietenk\u00e4\u00e4n ole n\u00e4kemyst\u00e4 koko tutkimusprojektin tavoitteista samalla tavalla kuin kirjoittajalla. Heid\u00e4n ehdotustensa toteuttamisen j\u00e4lkeen seuraa siis uusi haaste: miten n\u00e4iden muutosten j\u00e4lkeen kirjoittaa yhteenvetoon ehj\u00e4n tarinan, jossa tutkimuksen tavoitteet seuraavat loogisesti toisiaan, vaikka tuon logiikan on vasta \u00e4sken rakentanut?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen joutuu testaamaan sen, toimiiko rakennettu tarina esitarkastajilla. Tutkimusalueen asiantuntijana he lukevat sit\u00e4 omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan k\u00e4sin – teoriat, k\u00e4sitteet ja painotukset ovat ehk\u00e4 heid\u00e4n tulokulmistaan eri tavalla olennaisia kuin kirjoittajan mieless\u00e4. Tarinan ja valintojen t\u00e4ytyy toimia riitt\u00e4v\u00e4n hyvin my\u00f6s heid\u00e4n lukemanaan. Jos niin ei k\u00e4y, tutkija joutuu ehk\u00e4 viel\u00e4 uudelleen rakentamaan yhteenveto-osan tarinaa – ja taas sellaiseksi kuin se on muka ollut koko ajan.<\/p>\n\n\n\n

On todella mielenkiintoista, ett\u00e4 vaikka yhteenveto-osan ja siten koko v\u00e4it\u00f6skirjan tarina rakennetaan viimeiseksi ja lopun jo tiet\u00e4en, juuri niin sen t\u00e4ytyykin k\u00e4yd\u00e4. Se on tarinallinen keino, jolla helpotetaan lukijan urakkaa. Romaanikirjailijakaan ei j\u00e4t\u00e4 sivupolkujaan ja hylk\u00e4\u00e4mi\u00e4ns\u00e4 ideoita harhauttamaan lukijaa. On ik\u00e4\u00e4n kuin vaihtoehtotodellisuuksia, joissa romaanihenkil\u00f6lle tapahtui eri asioita kuin lopullisessa tarinassa. Samalla tavalla vaihtoehtotodellisuuksissa voisi majailla muita v\u00e4it\u00f6skirjoja, jotkut samoilla tuloksilla mutta erilaisilla yhteenveto-osien kertomilla tarinalla, jotkut puolestaan tyystin eri tutkimuskysymyksill\u00e4. Mutta tavoitteena kai – niin romaanien kuin v\u00e4it\u00f6skirjojenkin kertomilla tarinoilla – on kertoa maailmasta jotain kiinnostavaa ja olennaista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4it\u00f6stilaisuuteni oli noin kolme kuukautta sitten. Yksi aika iso osa el\u00e4m\u00e4ntarinaa on siis takana. Mutta v\u00e4it\u00f6skirjan tarina on paljon muutakin kuin sen tekemisen historia. Tietenkin sen tekemiseen liittyy runsaasti ponnistuksia, ajatuksia ja tunteita, mutta n\u00e4iden intensiivisten hetkien lis\u00e4ksi se oli … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[459],"tags":[460,461],"class_list":["post-579","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-psykologia","tag-vaitoskirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=579"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":580,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579\/revisions\/580"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=579"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=579"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=579"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}