T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa kirjastot ovat olleet viikkoja kiinni koronavirustilanteen vuoksi. Keltaisen kirjaston lukeminen on siis ollut tauolla, koska suurimman osan sarjan kirjoista lainaan kirjastosta. Lis\u00e4ksi omista kirjahyllyist\u00e4 lienee luettu suurin osa niist\u00e4 kirjoista, jotka aion lukea.<\/p>\n\n\n\n
Luen yleens\u00e4 romaaneja. Novellit luen yleens\u00e4 osana kokoelmaa. Mutta ent\u00e4 kun nyt ei oikein ole sellaisia?<\/p>\n\n\n\n
Yhden kirjahyllyn p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on Tampereen scifi-seuran<\/a> Portti-lehte\u00e4. Viime vuosina sen lukeminen on j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4hinn\u00e4 kirja-arvostelujen katseluun. Pit\u00e4isik\u00f6 nyt katsoa, millainen on suomalaisen spekulatiivisen novellistiikan taso?<\/p>\n\n\n\n Sopivasti tuorein Portti olikin viime vuoden viimeinen numero, jossa julkaistiin novellikilpailun voittaja eli Maiju Ihalaisen Parsija, etsij\u00e4, kaikkien toiveiden t\u00e4ytt\u00e4j\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Ihalaisen novelli muistutti minua siit\u00e4, miksi novellejakin kannattaisi lukea ja mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 muoto parhaimmillaan tarjoaa.<\/p>\n\n\n\n Alussa joutuu olemaan tosi tarkkana: jokainen sana ja lause voi olla t\u00e4rke\u00e4 tarinan ymm\u00e4rt\u00e4miseksi. Se voi olla vaativaa, mutta jos kirjoittaja on tehnyt ty\u00f6ns\u00e4 hyvin, turhia sanoja ei ole.<\/p>\n\n\n\n Varsinkin spekulatiivisessa fiktiossa on elementtej\u00e4, joiden luonne ja merkitys ei aukea heti. Ihalaisen novellissa parsijaoppilaan kurkusta ryhdyt\u00e4\u00e4n kivuliaasti kiskomaan ”el\u00e4m\u00e4nlankaa”, jotta kyl\u00e4\u00e4n saapunut etsij\u00e4 voisi saada k\u00e4tens\u00e4 takaisin. Lukija joutuu miettim\u00e4\u00e4n, onko viel\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 vai menik\u00f6 jotain t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ohi. Onko t\u00e4m\u00e4 tulevaisuus, menneisyys vai jokin t\u00e4ysin meid\u00e4n historiastamme irrallinen kuvitteellinen maailma?<\/p>\n\n\n\n Melkein heng\u00e4stytt\u00e4\u00e4, kun kirjoittaja parsii novellinsa elementeist\u00e4 hienon ja johdonmukaisen kokonaisuuden, jossa tarinankuljetuksen ohessa h\u00e4n luo kokonaisen maailman. Ihalaisen ei tarvitse pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hahmojaan selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioiden taustoja, vaan koko olennainen historia ja nykyisyys piirtyy lukijan mieleen parissakymmeness\u00e4 painosivussa ihan vain tarinaa kertomalla.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llainen tarinan rakentaminen luo jotenkin t\u00e4ysipainoisemman maailman kuin kymmenosainen l\u00e4skifantasiasarja. Niin tehokasta: lukija saa koko maailman ilman turhia sanoja.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4isi lukea enemm\u00e4n novelleja – ainakin hyvi\u00e4 novelleja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa kirjastot ovat olleet viikkoja kiinni koronavirustilanteen vuoksi. Keltaisen kirjaston lukeminen on siis ollut tauolla, koska suurimman osan sarjan kirjoista lainaan kirjastosta. Lis\u00e4ksi omista kirjahyllyist\u00e4 lienee luettu suurin osa niist\u00e4 kirjoista, jotka aion lukea. Luen yleens\u00e4 romaaneja. Novellit luen … Lue loppuun