{"id":646,"date":"2020-09-25T18:00:00","date_gmt":"2020-09-25T16:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=646"},"modified":"2020-07-11T15:09:24","modified_gmt":"2020-07-11T13:09:24","slug":"keltainen-kirjasto-159-perjantai-eli-tyynen-meren-kiirastuli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-159-perjantai-eli-tyynen-meren-kiirastuli\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #159: Perjantai eli Tyynen meren kiirastuli"},"content":{"rendered":"\n<p>Michel Tournierin <em>Perjantai<\/em> on tarina, joka on aika vahvasti suhteessa toiseen tarinaan &#8211; onhan sen l\u00e4ht\u00f6kohtana Daniel Defoen <em>Robinson Crusoe<\/em>. Defoen teos on varmaan sellainen, joka tunnetaan laajemmin kuin mit\u00e4 sit\u00e4 on luettu. <em>Perjantain<\/em> j\u00e4lkeen tarkastin Wikipediasta, miten <em>Robinson Crusoe<\/em> menik\u00e4\u00e4n &#8211; en todellakaan tunne sit\u00e4 sen paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarkastelen kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 <em>Perjantaita<\/em> omana tarinanaan, koska sellaisena sen my\u00f6s luin, sik\u00e4li kuin se oli mahdollista.<\/p>\n\n\n\n<p>Crusoe siis haaksirikkoutuu saarelle. Se on tarinassa keskeist\u00e4, ja se tietenkin on jotain sellaista, joka muuttaa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarinaa peruuttamattomasti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n pyrkii jatkamaan omaa tarinaansa, kotimaansa tarinaa ja valistuksen ja edistyksen tarinaa haaksirikkonsa j\u00e4lkeen. H\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin jatkaa el\u00e4mist\u00e4 kuten h\u00e4n n\u00e4kee ainoaksi oikeaksi tavaksi el\u00e4\u00e4: t\u00e4ytyy laatia perustuslaki, nimitt\u00e4\u00e4 virkakunta, perustaa rahalaitos, pit\u00e4\u00e4 jumalanpalvelukset ja niin edelleen. Muunlaista tarinan jatkoa Crusoe ei n\u00e4e. Kun h\u00e4n kohtaa Perjantain, toistuu sama asetelma: vain kasvu kohti kristinuskoa ja sivistyst\u00e4 on ajateltavissa oleva p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja koska Perjantai on vasta Crusoen h\u00e4net sinne l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 matkalla, h\u00e4n ei saa viel\u00e4 kunnollista nime\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Crusoen olettama tarina kuitenkin k\u00e4y mahdottomaksi. S\u00e4il\u00f6tyt ruutitynnyrit r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t ja tuhoavat infrastuktuuria. Englantilainen alus miehist\u00f6ineen ei liity Crusoen haluamaan ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n sivistyksen etenemisen tarinaan, vaan kohtelevat hekin saarta ja sen hentoa virkakoneistoa kaltoin. Jopa Perjantai hylk\u00e4\u00e4 Crusoen tarinan l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n englantilaisten matkaan. Heilt\u00e4 sent\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen kaltoinkohdeltu laivapoika, josta Crusoe saa Torstain, jonka kanssa alkaa kertoa tarinaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Tournierin teoksen tarina p\u00e4\u00e4ttyy Torstain nime\u00e4miseen. On kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarina, jota Crusoe aikoo lopussa toteuttaa, ei ole en\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4inen brittil\u00e4isen imperiumin ja valistuksen voittokulun tarina. Se on nyt omanlaisensa Speranzan saaren tarina, sill\u00e4 englantilaiset purjehtivat olivat henkisesti melkein yht\u00e4 kaukana Crusoesta kuin Crusoe ja Perjantai olivat tavatessaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Alussa tietty tarina oli Crusoelle ainoa mahdollinen. Lopussa se oli mahdoton. Mutta ei h\u00e4n sit\u00e4 miss\u00e4\u00e4n vaiheessa tietoisesti niin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Michel Tournierin Perjantai on tarina, joka on aika vahvasti suhteessa toiseen tarinaan &#8211; onhan sen l\u00e4ht\u00f6kohtana Daniel Defoen Robinson Crusoe. Defoen teos on varmaan sellainen, joka tunnetaan laajemmin kuin mit\u00e4 sit\u00e4 on luettu. Perjantain j\u00e4lkeen tarkastin Wikipediasta, miten Robinson Crusoe &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-159-perjantai-eli-tyynen-meren-kiirastuli\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[517,6,518,515,516,519],"class_list":["post-646","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-daniel-defoe","tag-keltainen-kirjasto","tag-michel-tournier","tag-perjantai","tag-perjantai-eli-tyynenmeren-kiirastuli","tag-robinson-crusoe"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=646"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":647,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions\/647"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}