{"id":666,"date":"2020-10-09T18:00:00","date_gmt":"2020-10-09T16:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=666"},"modified":"2020-07-17T09:21:26","modified_gmt":"2020-07-17T07:21:26","slug":"keltainen-kirjasto-160-garpin-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-160-garpin-maailma\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #160: Garpin maailma"},"content":{"rendered":"\n

John Irvingin Garpin maailma<\/em> tuntuu huimalta ajalliselta hypylt\u00e4. Minulle Irving on nykykirjailija, ja h\u00e4nt\u00e4 Keltaisessa kirjastossa edelt\u00e4neet toverit n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t silmiss\u00e4ni enimm\u00e4kseen menneen aikakauden tekij\u00f6in\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Garpin maailma<\/em> kertoo kuvitteellisen T.S. Garpin el\u00e4m\u00e4ntarinan – sek\u00e4 sit\u00e4 edelt\u00e4neit\u00e4 ja sen j\u00e4lkeisi\u00e4 tapahtumia. T\u00e4llaisten kirjojen kanssa minulla on jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti haasteita: voiko ”kokonainen” el\u00e4m\u00e4ntarina olla kiinnostava – voiko se kertoa jostakin t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 – vai olisiko mahdollista tiivist\u00e4\u00e4 viestist\u00e4 olennainen ja kirjoittaa se osaksi jotakin el\u00e4m\u00e4njaksoa tai rajatumpaa episodia. Voiko kokonaisen el\u00e4m\u00e4n kuvaaminen, joka usein vaatii hillitt\u00f6m\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n sivuja, olla turhaa niin, ett\u00e4 saman perusidean olisi voinut kertoa esimerkiksi 280 sivulla 560 sivun sijaan?<\/p>\n\n\n\n

Garpin maailman<\/em> puoliv\u00e4lin tienoilla olin v\u00e4h\u00e4n eksyksiss\u00e4. Mietin, miksi t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 t\u00e4ytyy k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi ilmeisesti alusta loppuun. En saanut kokonaan p\u00e4\u00e4st\u00e4ni ajatusta, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on jotain Forrest Gumpia muistuttavaa, mutta paremmin kirjoitettuna.<\/p>\n\n\n\n

Jos Garpin maailmaa<\/em> hahmottaa sen sis\u00e4lt\u00e4mien tarinoiden kannalta – ei vain T.S. Garpin el\u00e4m\u00e4ntarinana – se avautuu eri tavalla. T\u00e4lle lukijalle j\u00e4\u00e4 vaikutelmaksi, ett\u00e4 romaanin keskeisten henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4ntarinat tai suorastaan el\u00e4m\u00e4t ovat muiden tarinoiden vankeja.<\/p>\n\n\n\n

Romaani alkaa kuvaamalla Garpin \u00e4idin eli Jenny Fieldsin el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n ei halua el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 miest\u00e4 mutta tahtoo lapsen jossakin vaiheessa. T\u00e4m\u00e4 on yksi seikka, joka tekee h\u00e4nest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n silmiss\u00e4 ”seksuaalisesti ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n”. H\u00e4n saa lapsen – k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 raiskaamalla sodassa vammautuneen potilaan – ja kirjoittaa sittemmin el\u00e4m\u00e4kerran, jonka nimi on Seksuaalisesti<\/em> ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4<\/em>. T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarina tietenkin vaikuttaa Garpiinkin h\u00e4nen lapsuudestaan l\u00e4htien: \u00e4idin el\u00e4m\u00e4ntarinan vuoksi h\u00e4nenkin polkuaan ymp\u00e4rist\u00f6 ennakoi tiettyihin suuntiin.<\/p>\n\n\n\n

Jenny Fields joutuu kuitenkin kamppailemaan el\u00e4m\u00e4ntarinansa tulkintojen kanssa, sill\u00e4 menestynyt el\u00e4m\u00e4kerta ei poista h\u00e4nelt\u00e4 ”seksuaalisesti ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n” taakkaa. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n saa harteilleen feministisen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n roolin. Sek\u00e4\u00e4n ei ole el\u00e4m\u00e4ntarina, jonka h\u00e4n olisi varsinaisesti halunnut, vaikka h\u00e4n asettuukin siihen omalla tavallaan.<\/p>\n\n\n\n

Samankaltainen perusasetelma toistuu, kenties dramaattisemmin, Ellen Jamesin kohdalla. Ellen James on romaanissa 11-vuotiaana raiskattu tytt\u00f6, jolta raiskaajat leikkasivat kielen, jotta t\u00e4m\u00e4 ei pystyisi kertomaan tekij\u00f6iden tuntomerkkej\u00e4. H\u00e4nen kohtelunsa k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 ellenjamesilaisuuden, feministisen liikkeen, jonka j\u00e4senet leikkaavat tai leikkauttavat kielens\u00e4 pois. Olisi ep\u00e4tarkkaa sanoa, ett\u00e4 Ellen Jamesin suhde ellenjamesilaisuuteen on j\u00e4nnitteinen: pikemminkin se on kielteinen. Ellenjamesilaiset ovat ottaneet Ellen Jamesin el\u00e4m\u00e4n traumaattisimman tapahtumat oman ilmaisunsa v\u00e4lineeksi tavalla, jota Ellen James ei hyv\u00e4ksy. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntarinansa on kaapattu. H\u00e4n ei voi kertoa sit\u00e4 sellaiseksi kuin olisi halunnut.<\/p>\n\n\n\n

Kun radikalisoitunut ja h\u00e4iriintynyt ellenjamesilainen, joka kokee Garpin ”nussineen siskonsa kuoliaaksi”, murhaa Garpin, jonka perheen luo Ellen James on aikuisena muuttanut asumaan, aika moni kaapattu el\u00e4m\u00e4ntarina kietoutuu yhteen.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 Garpin tarina? Nyt on jo ehditty h\u00e4nen kuolemaansa.<\/p>\n\n\n\n

Garp haluaa kirjailijaksi. H\u00e4n onnistuukin siin\u00e4, mutta osin \u00e4itins\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinan ansiosta. H\u00e4n on kuitenkin ”kuuluisan feministin” Jenny Fieldsin poika. Olisiko h\u00e4nt\u00e4 julkaistu ilman osallisuutta t\u00e4h\u00e4n tarinaan? Ehk\u00e4, mutta silloin h\u00e4nen oma tarinansakin olisi voinut olla kovin toisenlainen.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta Garp ei kirjoita tai julkaise kovin paljon. Osa h\u00e4nen teksteist\u00e4\u00e4n on kuitenkin osana Garpin maailmaa<\/em>. Ne ovatkin mielenkiintoisia suhteessa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntarinaansa ja h\u00e4nt\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviin – tai rajoittaviin – el\u00e4m\u00e4ntarinoihin. Mit\u00e4 vanhemmaksi h\u00e4n tulee, sit\u00e4 enemm\u00e4n tekstit kumpuavat h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n – mutta eiv\u00e4t ole tapahtumien kirjaamista fiktiiviseen muotoon. Ne syntyv\u00e4t h\u00e4nen raivostaan, h\u00e4nen peloistaan, h\u00e4nen toiveistaan. H\u00e4n ei dokumentoi tapahtumia romaaniensa raaka-aineeksi, vaan antaa tunteiden motivoida kirjoittamiensa tarinoiden kulkua.<\/p>\n\n\n\n

Garp kuitenkin kokee, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n kirjoittaa oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kannustamana ja mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n mielikuvituksestaan, sit\u00e4 huonompaa j\u00e4lke\u00e4 h\u00e4n saa aikaan. Samalla h\u00e4nen tarinansa asetetaan suhteisiin h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinan – tai h\u00e4nen \u00e4idilleen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 annetun el\u00e4m\u00e4ntarinan – kanssa. Kustantaja kauppaa Garpin romaaneja t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tragedioiden, kuten lapsen kuoleman avulla. Kun h\u00e4n antaa tarinansa julkaistavaksi, ne ovat tahtomattakin kiinni Garpin el\u00e4m\u00e4ntarinassa ja muiden el\u00e4mien tarinoissa.<\/p>\n\n\n\n

On toki itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti totta, ett\u00e4 kaikki me olemme el\u00e4m\u00e4ntarinoinemme suhteessa ulkomaailman tapahtumiin ja muihin ihmisiin. Kukaan ei voi kertoa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihan millaiseksi tahtoo. Garpin<\/em> maailmaa<\/em> on kuitenkin mahdollista lukea voimakkaana kuvauksena siit\u00e4, millaista on erilaisten tarinoiden kamppailu ja siin\u00e4 kamppailussa el\u00e4minen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

John Irvingin Garpin maailma tuntuu huimalta ajalliselta hypylt\u00e4. Minulle Irving on nykykirjailija, ja h\u00e4nt\u00e4 Keltaisessa kirjastossa edelt\u00e4neet toverit n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t silmiss\u00e4ni enimm\u00e4kseen menneen aikakauden tekij\u00f6in\u00e4. Garpin maailma kertoo kuvitteellisen T.S. Garpin el\u00e4m\u00e4ntarinan – sek\u00e4 sit\u00e4 edelt\u00e4neit\u00e4 ja sen j\u00e4lkeisi\u00e4 tapahtumia. T\u00e4llaisten … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[525,524,523,6,526],"class_list":["post-666","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-forrest-gump","tag-garpin-maailma","tag-john-irving","tag-keltainen-kirjasto","tag-winston-groom"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/666","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=666"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/666\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":667,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/666\/revisions\/667"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=666"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=666"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=666"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}