{"id":696,"date":"2020-10-30T18:00:00","date_gmt":"2020-10-30T16:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=696"},"modified":"2020-07-25T19:01:16","modified_gmt":"2020-07-25T17:01:16","slug":"keltainen-kirjasto-163-sadekuningas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-163-sadekuningas\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #163: Sadekuningas"},"content":{"rendered":"\n

Matka voi olla tarinan osa useammalla tavalla. Matka voi esimerkiksi kuljettaa lukijan maisemiin, joita t\u00e4m\u00e4 ei muuten n\u00e4kisi. T\u00e4llaisissa matkakertomuksissa milj\u00f6\u00f6 voi olla p\u00e4\u00e4roolissa, ja tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on lukijan sijaiskatselija. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kautta lukija kokee ymrp\u00e4ist\u00f6\u00e4. Jotkut hyvin dokumentaristiset teokset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t matkaa n\u00e4in. Olisiko Afrikan vihre\u00e4t kunnaat<\/a> <\/em>t\u00e4llainen tarina?<\/p>\n\n\n\n

Tarinassa matka voi my\u00f6s olla kirjoittajan keino vied\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 matkalle itseens\u00e4 ja kohti muutosta. T\u00e4ll\u00f6in milj\u00f6\u00f6 on v\u00e4hemm\u00e4n siin\u00e4, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 n\u00e4kee ja enemm\u00e4n siin\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kokee. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 ei ole sijaiskokija, vaan h\u00e4nen kokemuksensa asettuu pikemminkin kontrastiin lukijan kokemuksen kanssa – tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kontrastiin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n aikaisemman kokemisen tavan kanssa. J.G. Ballard on t\u00e4llaisen sis\u00e4avaruusmatkailun mestari. Vaikka h\u00e4nen tarinoidensa henkil\u00f6t matkaisivat henkens\u00e4 edest\u00e4 maailmanloppua tai luonnonmullistusta karkuun tai vaikkapa Eden-Olympian bisnespuistoon, on kyse kuitenkin matkasta omaan itseen.<\/p>\n\n\n\n

Minusta varmasti kertoo jotakin se, ett\u00e4 asetan taas Ernest Hemingwayn ja J.G. Ballardin vastakkain.<\/p>\n\n\n\n

Sama perustarina – sama matka – voidaan my\u00f6s kertoa matkana uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tai matkana kokemukseen. N\u00e4in on k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni tehty, kun sek\u00e4 Daniel Defoe ett\u00e4 Michel Tournier kirjoittivat Robinson Crusoesta<\/a>. J\u00e4lkimm\u00e4inen viipyili enemm\u00e4n Crusoen muuttuvassa sis\u00e4avaruudessa.<\/p>\n\n\n\n

Saul Bellow’n Sadekuningas<\/em> suuntaa aavistuksen enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ns\u00e4 Hendersonin kokemusmaailmaan tai sen puuttumiseen ja sitten muuttumiseen. Tarina alkaa n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

Mink\u00e4 takia min\u00e4 oikeastaan tein sen Afrikan-matkan? Ei sit\u00e4 helpolla selitet\u00e4. Kaikki meni yh\u00e4 huonommin ja huonommin ja huonommin ja tuota pikaa koko juttu oli liian mutkikas.<\/p>(suom. Eila Pennanen)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Teos on sen j\u00e4lkeen tuon matkan selitt\u00e4mist\u00e4. Tarina on osin koominen, osin vain kummallinen. Siin\u00e4 koetetaan samaistua tiikeriin ja olla mukana todenn\u00e4k\u00f6isesti ei-historiallisissa vallanperimysj\u00e4rjestelyiss\u00e4 ja puhutaan filosofiasta, l\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4 ja fysiikasta. Kahdella tarinassa keskeisell\u00e4 heimolla, arneweilla ja warireilla, ei luultavasti t\u00e4llaisina ole vastineita todellisessa Afrikassa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta t\u00e4llaisessa tarinassa kaikki onkin – ja saa olla, jopa t\u00e4ytyy olla – olemassa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n sis\u00e4ist\u00e4 matkaa varten.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matka voi olla tarinan osa useammalla tavalla. Matka voi esimerkiksi kuljettaa lukijan maisemiin, joita t\u00e4m\u00e4 ei muuten n\u00e4kisi. T\u00e4llaisissa matkakertomuksissa milj\u00f6\u00f6 voi olla p\u00e4\u00e4roolissa, ja tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on lukijan sijaiskatselija. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kautta lukija kokee ymrp\u00e4ist\u00f6\u00e4. Jotkut hyvin dokumentaristiset teokset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[28,27,30,6,538,213,537],"class_list":["post-696","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-afrikan-vihreat-kunnaat","tag-ernest-hemingway","tag-james-graham-ballard","tag-keltainen-kirjasto","tag-sadekuningas","tag-saul-bellow","tag-super-cannes"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=696"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":697,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions\/697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=696"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=696"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=696"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}