{"id":743,"date":"2021-05-07T18:00:00","date_gmt":"2021-05-07T16:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=743"},"modified":"2021-01-16T10:40:51","modified_gmt":"2021-01-16T08:40:51","slug":"keltainen-kirjasto-182-erottamattomat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-182-erottamattomat\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #182: Erottamattomat"},"content":{"rendered":"\n<p>Bruce Chatwinin ensimm\u00e4inen teos Keltaisessa kirjastossa on romaani <em>Erottamattomat<\/em>. Se kertoo kaksosista &#8211; se kertoo itse asiassa koko heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Mutta mist\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarina kertoo? Se ei minulle selvi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4li ajoitan tarinan oikein, se alkaa 1800-luvun lopulta ja p\u00e4\u00e4ttyy jonnekin 1900-luvun j\u00e4lkimm\u00e4iselle puolikkaalle. Se on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hurja muutoksen ajanjakso ainakin l\u00e4nsimaissa: talouskasvu, teollisuus- ja palvelutuotannon suhteen muutos, sodat muokkasivat kaikki maailmaa verrattain lyhyess\u00e4 ajassa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy kaksostenkin el\u00e4m\u00e4ntarinassa. Maailmansodat liitt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n kotikyl\u00e4ns\u00e4 ulkomaailmaan eri tavalla kuin ne ovat aikaisemmin siin\u00e4 olleet kiinni. Tekniikan kehitys n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 tarinan alkupuolella arastellaan koneellista maataloutta mutta lopussa toinen veljeksist\u00e4 p\u00e4\u00e4see toteuttamaan yhden haaveensa ohjaamalla lentokonetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta kertooko <em>Erottamattomat<\/em> t\u00e4st\u00e4 muutoksesta? En oikein tied\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Veljekset ovat identtiset kaksoset, mutta kokemukset muovaavat heist\u00e4 osin erilaisia. Lopulta he eiv\u00e4t ole yksi ihminen kahdessa kehossa, vaikka alussa voikin silt\u00e4 vaikuttaa eik\u00e4 heid\u00e4n lopussakaan oikeastaan tarvitse paljon keskustella. <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/On_the_Black_Hill#cite_note-1\" target=\"_blank\">Wikipedian mukaan<\/a> Richard Utz katsoo, ett\u00e4 <em>Erottamattomia<\/em> voi lukea my\u00f6s kirjoittajansa omael\u00e4m\u00e4kerrallisena utopiana, jossa veljekset edustavat Chatwinin biseksuaalisia subjektipositioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Se pit\u00e4nee paikkansa. Se kuitenkin vaatii kirjoittajan tarinan lukemista romaanin rinnalla &#8211; tai ainakin sen tuntemista. Itsell\u00e4ni on tapana asettaa kirjoittajan el\u00e4m\u00e4 tarina syrj\u00e4\u00e4n, kun luen h\u00e4nen kirjoittamiaan tarinoita. N\u00e4in t\u00e4m\u00e4 Utzin lukutapa j\u00e4\u00e4 minulta tavoittamatta, enk\u00e4 siten voi lukea kaksosten tarinaa Chatwinista kertovaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Eli en tied\u00e4, mist\u00e4 <em>Erottamattomien <\/em>tarina kertoo, vaikka tapahtumat on toki kuvattu hyvin selke\u00e4sti. Tekeek\u00f6 se tarinasta huonomman? Ei. En vain tied\u00e4, mist\u00e4 tapahtumien kokonaisuus kertoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Bruce Chatwinin ensimm\u00e4inen teos Keltaisessa kirjastossa on romaani Erottamattomat. Se kertoo kaksosista &#8211; se kertoo itse asiassa koko heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Mutta mist\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarina kertoo? Se ei minulle selvi\u00e4. Mik\u00e4li ajoitan tarinan oikein, se alkaa 1800-luvun lopulta ja p\u00e4\u00e4ttyy &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-182-erottamattomat\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[559,560,6,561],"class_list":["post-743","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-bruce-chatwin","tag-erottamattomat","tag-keltainen-kirjasto","tag-richard-utz"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=743"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":744,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions\/744"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}