{"id":751,"date":"2021-06-04T18:00:00","date_gmt":"2021-06-04T16:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=751"},"modified":"2021-09-05T09:36:17","modified_gmt":"2021-09-05T06:36:17","slug":"keltainen-kirjasto-184-pelastunut-kieli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-184-pelastunut-kieli\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #184: Pelastunut kieli"},"content":{"rendered":"\n

Minulla on ilmeisen j\u00e4nnitteinen suhde el\u00e4m\u00e4kertoihin<\/a>. Jos ne on kirjoitettu selv\u00e4sti tietoteoksiksi, niin luen niit\u00e4 mielenkiinnolla. G\u00f6sta Sundqvistin el\u00e4m\u00e4kerta<\/a> lienee t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. Jos el\u00e4m\u00e4kerta on verhoiltu romaaniksi tai romaanissa keskeist\u00e4 ovat el\u00e4m\u00e4kerralliset ainekset, en yleens\u00e4 jaksa niit\u00e4 samalla tavalla. Ernest Hemingway<\/a> on varmaan saanut k\u00e4rsi\u00e4 t\u00e4st\u00e4 – sik\u00e4li kuin minun suhtautumisensa h\u00e4nen t\u00f6ihins\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n liikuttaa nyt tai h\u00e4nen ollessaan elossa.<\/p>\n\n\n\n

Elias Canettin Pelastunut kieli<\/em> on romaanimuotoinen el\u00e4m\u00e4kerta kirjoittajansa lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Se ei ole erityisen kiinnostava, ellei pid\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinoita itsess\u00e4\u00e4n kiinnostavina. Teoksessa on tapahtumia, mutta onko siin\u00e4 tarinaa? Siin\u00e4 tapahtuu asioita ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 kokee ne tavallaan. Onko jotakin sitomassa tapahtumat yhteen – muu kuin se, ett\u00e4 ne tapahtuivat tietylle henkil\u00f6lle?<\/p>\n\n\n\n

Tarinattomuutta korostaa my\u00f6s rakenne. Kun Pelastunut kieli<\/em> on ilmeisesti kolmeosaisen el\u00e4kertasarjan aloitus, se p\u00e4\u00e4ttyy kronologisen jaon mukaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kohdassa – huipennus alkaa, sitten romaani loppuu. Toki el\u00e4m\u00e4kerrassa voi n\u00e4in k\u00e4yd\u00e4, mutta onko se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarinalle eduksi?<\/p>\n\n\n\n

Suhteeni el\u00e4m\u00e4kertoihin on siis j\u00e4nnitteinen. T\u00e4t\u00e4 ristiriitaisuutta ilment\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 mielenkiintoisimmat kohdat Pelastuneessa kieless\u00e4<\/em> liitt\u00e4v\u00e4t sen toistaiseksi ainoaan tuntemaani Canettin muuhun romaaniin eli Sokeisiin<\/a><\/em>. Sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 – niin kuin oikeastaan yksik\u00e4\u00e4n hahmo – ei ollut erityisen miellytt\u00e4v\u00e4, ja Canettin \u00e4iti maalaa pojalleen varsin samankuuloista el\u00e4m\u00e4nuraa t\u00e4m\u00e4n ilmoittaessa, ett\u00e4 haluaa oppia kaikkea:<\/p>\n\n\n\n

”Oppia kaikkea! Oppia kaikkea! Seh\u00e4n on mahdotonta. Ihmisen on lakattava opettelemasta ja ruvettava tekem\u00e4\u00e4n jotakin. Siksi sinun on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 pois t\u00e4\u00e4lt\u00e4.”<\/p>

”Mutta mit\u00e4 min\u00e4 voin tehd\u00e4 ennen kuin olen k\u00e4ynyt kouluni loppuun?”<\/p>

”Sin\u00e4 et tule koskaan tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n! Sit\u00e4 et saa koulunk\u00e4ynti\u00e4si ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, sitten sin\u00e4 haluat opiskella. Tied\u00e4tk\u00f6 mink\u00e4 takia haluat opiskella? Jotta voisit aina vain oppia lis\u00e4\u00e4. Hirvi\u00f6 sinusta sill\u00e4 tavalla tulee eik\u00e4 ihminen. Ei oppiminen ole itsetarkoitus. Ihminen oppii suoriutuakseen sitten toisten joukossa.”<\/p>(suom. Kyllikki Villa)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Jokseenkin hirvi\u00f6 Sokeiden <\/em>p\u00e4\u00e4henkil\u00f6st\u00e4 tulikin. Elias Canettista en tied\u00e4 viel\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minulla on ilmeisen j\u00e4nnitteinen suhde el\u00e4m\u00e4kertoihin. Jos ne on kirjoitettu selv\u00e4sti tietoteoksiksi, niin luen niit\u00e4 mielenkiinnolla. G\u00f6sta Sundqvistin el\u00e4m\u00e4kerta lienee t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. Jos el\u00e4m\u00e4kerta on verhoiltu romaaniksi tai romaanissa keskeist\u00e4 ovat el\u00e4m\u00e4kerralliset ainekset, en yleens\u00e4 jaksa niit\u00e4 samalla tavalla. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[281,552,27,106,6,301,563,553,221],"class_list":["post-751","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-elamakerta","tag-elias-canetti","tag-ernest-hemingway","tag-gosta-sundqvist","tag-keltainen-kirjasto","tag-leevi-and-the-leavingsin-dynamo","tag-pelastunut-kieli","tag-sokeat","tag-timo-kalevi-forss"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=751"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":882,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751\/revisions\/882"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=751"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=751"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=751"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}