Helmikuussa lukutahti hidastui hieman, sill\u00e4 luettua tuli vain 11 kirjaa. Koska haasteen ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aktiivista keskustelua kirjoista, olin varannut paljon kirjoja kirjastosta ja nyt varaukset alkoivat purkautua, mik\u00e4 toi lukemiseen ehk\u00e4 tietty\u00e4 painetta: tavallisesti k\u00e4yt\u00e4n kirjaston kirjojen uusintamahdollisuutta varsin innokkaasti.<\/p>\n\n\n\n
Helmikuun ensimm\u00e4inen luettu kirja oli Kari Palinin S\u00f6rkka: kuritushuoneen p\u00e4iv\u00e4kirja<\/em>, joka osui sopivasti haastekohtaan 1: kirjassa kirjoitetaan p\u00e4iv\u00e4kirjaa. Sen rinnalla luin Matt Haigin Keskiy\u00f6n kirjasto<\/em>a, jota oli kehuttu kovasti. Pidin kirjan l\u00e4ht\u00f6asetelmasta, mutta kun p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n vaihtoehtoel\u00e4mi\u00e4 oli esitelty muutama, petyin ehk\u00e4 hieman siihen, miten negatiivinen pohjavire tarinassa oli. Annoin kirjalle kuitenkin arvosanaksi 4\/5, sill\u00e4 kerronta oli sujuvaa ja tarinalla oli ehdottomasti hetkens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sayata Muratan L\u00e4hikaupan nainen<\/em> oli nopealukuinen kertomus naisesta, jolle ty\u00f6 on el\u00e4m\u00e4n keskipiste, joten kirja menee oikeutetusti haastekohtaan 37: kirjan henkil\u00f6n ty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4 tarinassa. Seuraavaksi lukemani Enni Mustosen Pukija<\/em> olisi my\u00f6s sopinut t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 juoni py\u00f6ri paljon ty\u00f6n ymp\u00e4rill\u00e4, mutta sille l\u00f6ytyi paikka muualta. Mustonen on minulle uudehko tuttavuus, mutta historiallisten romaanien yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 pid\u00e4n h\u00e4nen teoksistaan eritt\u00e4in paljon. Historiallisiin romaaneihin lukeutuu my\u00f6s Julia Quinnin Bridgerton-romaanisarjan ensimm\u00e4inen osa, Salainen sopimus<\/em>, joka oli ehdottomasti huikein lukemani romaani pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Vaikka teos on pintapuolisella lukemisella hyvin perinteinen historiallinen yl\u00e4luokasta kertova rakkausromaani, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s satiiria sek\u00e4 itse genre\u00e4 ett\u00e4 aikakautta kohtaan. S\u00e4\u00e4li ett\u00e4 muiden osien suomennos on vasta tekeill\u00e4, olisin mielell\u00e4ni jatkanut tarinaa heti. Jatko-osaa odotellessa on toisaalta aikaa katsoa kirjoihin pohjautuva Netflix-sarja, jota on my\u00f6s kehuttu.<\/p>\n\n\n\n Leena Sorvalin Kolme kuukautta karanteenissa<\/em> k\u00e4sittelee poikkeusolojen alkuvaihetta ja yhdist\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4 uutisleikkeisiin. Kirja puhuttelee varmasti eri tavalla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua kuin nyt, kun koronan aiheuttamat poikkeusolosuhteet ovat yh\u00e4 arkea. Sorvalin j\u00e4lkeen tartuin Felicia Feldtin N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n tyt\u00e4r<\/em> -teokseen, jossa kirjailija kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan monilapsisessa perheess\u00e4. Kirjan rakenne on hajanainen ja kerronta hyppii ajassa, mik\u00e4 kuvaa hyvin muistojen ep\u00e4vakaata luonnetta mutta tekee kirjan lukemisesta hieman raskasta: tapahtumien kulku j\u00e4\u00e4 lukijalle ep\u00e4selv\u00e4ksi, mik\u00e4 voi toisaalta olla tarkoituskin.<\/p>\n\n\n\n Nora Roberts on yksi suosikkiviihdekirjailijoitani ja h\u00e4nen esikoisromaaninsa T\u00e4ysverinen irlantilainen<\/em> julkaistiin yhteisniteen\u00e4 aiemmin lukemani Heijastuksia<\/em>-romaanin kanssa. Molemmat ovat h\u00f6mpp\u00e4viihdett\u00e4 parhaimmillaan: juonissa tai hahmoissa ei juuri ole yll\u00e4tyksellisyytt\u00e4, mutten sit\u00e4 toisaalta genreen liiemmin kaipaakaan.<\/p>\n\n\n\n Susan Heikkisen Pullopostia Seilin saarelta: potilas numero 43<\/em> kertoo osin mielisairauksien hoidon historiasta, osin yhden ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 laitoksissa. Kirja yhdist\u00e4\u00e4 tutkimuksissa l\u00f6ytyneit\u00e4 tosiasioita ja fiktiivisi\u00e4 tulkintoja, mutta lopputulos on sujuvaa luettavaa. T\u00e4m\u00e4n rinnalla luin David Attenborough’n el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n Yksi el\u00e4m\u00e4, yksi planeetta<\/em> -teoksen, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi paitsi legendan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja uraa, my\u00f6s ilmastonmuutosta, sen vaikutuksia ja sit\u00e4, miten asioihin voi vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n Helmikuun viimeinen luettu kirja oli Netflix-sarjaksikin k\u00e4\u00e4nnetty Walter Tevisin Musta kuningatar<\/em>. En osaa pelata shakkia, mutta siit\u00e4 huolimatta kirja vei mukanaan. Vaikka Bethin tarinassa onkin omat tragediansa, kirja kuvaa my\u00f6s sit\u00e4, kuinka h\u00e4n ylitt\u00e4\u00e4 vaikeudet ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4 naisena miehisess\u00e4 maailmassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Helmikuussa lukutahti hidastui hieman, sill\u00e4 luettua tuli vain 11 kirjaa. Koska haasteen ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aktiivista keskustelua kirjoista, olin varannut paljon kirjoja kirjastosta ja nyt varaukset alkoivat purkautua, mik\u00e4 toi lukemiseen ehk\u00e4 tietty\u00e4 painetta: tavallisesti k\u00e4yt\u00e4n kirjaston kirjojen uusintamahdollisuutta varsin innokkaasti. … Lue loppuun