Nelj\u00e4skymmenen runo on pitk\u00e4lti siirtym\u00e4\u00e4: ollaan siis menossa Pohjolaan tappelemaan, mutta matkan kuvaukseen saa kansanperinteen s\u00e4il\u00f6misen nimiss\u00e4 mahduttaa ”kosken sanat”. Kyseess\u00e4 on jonkinlainen suojaloitsu.<\/p>\n\n\n\n
Suuremman j\u00e4nnitteen kuitenkin tarjoaa valtava hauki, jonka p\u00e4\u00e4lle sotajoukon vene jumittuu. No, seh\u00e4n tarkoittaa toisaalta sit\u00e4, ett\u00e4 koskitauka onnistui. Matkan sujumisen kannalta on harmi, ettei kenellek\u00e4\u00e4n muistunut mieleen j\u00e4ttim\u00e4isen kalan v\u00e4ist\u00e4miseen vaadittavia sanoja.<\/p>\n\n\n\n
Kalan tappaminessa on v\u00e4h\u00e4n slapstick-huumoria. Lemmink\u00e4inen kai huitaisee miekallaan ohi ja putoaa veteen. Ilmarinen nostaa uimarin tukasta takaisin ja piikittelee:<\/p>\n\n\n\n
”Kaikki on mieheksi kyh\u00e4tty,
pantu parran kantajaksi
lis\u00e4ksi satalu’ulle,
tuhannelle t\u00e4ytteheksi!”<\/p><\/blockquote>\n\n\n\nAuts.<\/p>\n\n\n\n
Kun Ilmarinen rikkoo oman miekkansa haukeen, t\u00e4ytyy V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen taas aktivoitua ja paloitella kala. Taas v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on kuin onkin maineensa veroinen tekij\u00e4mies! Kalasoppaa saadaan, kun veneess\u00e4 mukana olevat neidit sen laittavat.<\/p>\n\n\n\n
Mutta t\u00e4t\u00e4 runoa ei tunneta niink\u00e4\u00e4n kohelluksesta el\u00e4v\u00e4n hauen kanssa kuin sen leukaluusta tehdyst\u00e4 kanteleesta. Ilmarisesta ei ole kanteleen askartelijaksi, vaan V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen tekee sen itse. Soittamaan h\u00e4n ei kuitenkaan heti ryhdy, vaan antaa ensin muiden kokeilla. Niinp\u00e4 sitten ”soitti nuoret, soitti vanhat, \/ soitti keskinkertaisetki”.<\/p>\n\n\n\n
Ilmoille saatu musiikki ei kuitenkaan ole kovin kummoista. Lemmink\u00e4inen, ehk\u00e4 yh\u00e4 pahalla p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Ilmarisen kuittailuista, toteaa seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n
”Oi te pojat puol’\u00e4lyiset,
teki tytt\u00e4ret typer\u00e4t
sek\u00e4 muu katala kansa!
Ei ole teiss\u00e4 soittajata,
oike’in osoajata!”<\/p><\/blockquote>\n\n\n\nPsykologisten defenssimekanismien joukossa t\u00e4m\u00e4 saattaisi muistuttaa kohteensiirtoa.<\/p>\n\n\n\n
Onko vika kuitenkaan soittajissa? Pohjolan v\u00e4ki koettaa soitinta my\u00f6s (voisi kysy\u00e4 ett\u00e4 miten muka, kun edelleen Kalevan v\u00e4ki on vasta matkalla, mutta menk\u00f6\u00f6n t\u00e4m\u00e4n kerran), eik\u00e4 j\u00e4lki ole sen kummoisempaa. Olisiko kuitenkin niin, ett\u00e4 soittimessa on vikaa? L\u00e4helt\u00e4 pit\u00e4\u00e4, ettei koko peli lenn\u00e4 jorpakkoon uniltaan vingutuksen kauhuihin her\u00e4nneen miehen uhkaillessa (”…vetehen visko’otte, \/ aaltoihin upottaotte”) ennen kuin soitin vied\u00e4\u00e4n takaisin V\u00e4in\u00e4m\u00f6iselle.<\/p>\n\n\n\n
Ja seuraava runo<\/a> onkin sitten V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen tilutusta!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nelj\u00e4skymmenen runo on pitk\u00e4lti siirtym\u00e4\u00e4: ollaan siis menossa Pohjolaan tappelemaan, mutta matkan kuvaukseen saa kansanperinteen s\u00e4il\u00f6misen nimiss\u00e4 mahduttaa ”kosken sanat”. Kyseess\u00e4 on jonkinlainen suojaloitsu. Suuremman j\u00e4nnitteen kuitenkin tarjoaa valtava hauki, jonka p\u00e4\u00e4lle sotajoukon vene jumittuu. No, seh\u00e4n tarkoittaa toisaalta sit\u00e4, … Lue loppuun